Miksi esitetään leikkauksia, kun Helsinki tekee taas jättiylijäämää?

11.10.2022

Miksi ihmeessä Helsingin kaupunginhallituksen poliittiset ryhmät neuvottelevat palvelujen leikkaamisesta, kun kaupunki tekee taas satoja miljoonia ylijäämää? Eikö kukaan valtuutetuista lue kaupungin talouden seurantaraportteja?

Samaan aikaan kun kaupungin palveluissa on jatkuva pula resursseista, arvioidaan syyskuun lopussa julkaistussa talouden seurantaraportissa ylijäämää kertyvän tänä vuonna 243 miljoonaa euroa. Lopullinen luku tulee olemaan vielä isompi.

Seurantaraportin ennusteessa eivät ole vielä mukana kaikki verotulot, kaupungin omistamien yhtiöiden tuotot ja lopulliset valtionosuuksien tilitykset. Helsinki on tehnyt ylijäämää jatkuvasti jo 20 vuotta ja joka vuosi ylijäämä on ollut tilinpäätöksessä selvästi isompi kuin ennusteissa. Viime vuonna ylijäämää tuli 357 miljoonaa.

Ylijäämää on tehty yhtäältä mitoittamalla budjetissa peruspalvelujen määrärahat tarpeita pienemmiksi ja toisaalta aliarvioimalla joka vuosi verotuloja ja muita tuottoja.

      Taulukko Eespäin-lehti 2/2022

Rahaa makaa pankeissa

Pormestari Juhana Vartiainen (kok) ja apulaispormestari Anni Sinnemäki (vihr) ovat selittäneet, että ylijäämää ei oikeastaan olekaan, koska ylijäämät käytetään investointeihin. Todellisuudessa kaikkia ylijäämiä ei ole käytetty investointeihin eikä mihinkään muuhunkaan.

Niiden 20 vuoden aikana, kun kaupunki on tehnyt ylijäämää, ovat myös kaupungin rahavarat kasvaneet moninkertaisiksi. Tilinpäätöksen konsernirahoituslaskelman mukaan rahaa oli vuoden 2021 päättyessä 1 578 miljoonaa euroa. Näitä rahoja ei ole sidottu mihinkään vaan ne makaavat pankkitileillä.

 

Miksi valtuusto ei ole päättänyt toisin?

Satojen miljoonien ylijäämien kasaaminen on monella tavalla kummallista. Se on jatkunut katkeamatta senkin jälkeen, kun suoraan osana kaupungin taloutta toimineet ja yhteensä jopa satoja miljoonia voittoa tehneet Helsingin energialaitos ja satama yhtiöitettiin. Eli nykyiset ylijäämät tehdään lähinnä peruspalveluilla, vuokra- ja myyntituloilla. Ylijäämää on tehty myös koko korona-ajan.

Kaikkein erikoisinta on se, että kaupunginvaltuusto on joka vuosi asettanut seuraavan budjetin tavoitteeksi kerätä lisää ylijäämää ja tilinpäätöksen yhteydessä yksissä tuumin torjunut mahdollisuuden ohjata ylijäämistä lisää rahaa resurssien riittämättömyydestä kärsiviin palveluihin, henkilöstön palkkoihin, työpaikkojen lisäämiseen tai vaikka asumiskustannusten nousun hillitsemiseen.

Budjettineuvotteluissa ovat pormestari ja johtavat virkamiehet joka vuosi esittäneet ainakin joidenkin palvelujen määrärahoihin rajuja leikkauksia. Neuvottelujen jälkeen poliittiset ryhmät ovat sitten kehuneet lisänneensä määrärahoja, vaikka käytännössä määrärahat ovat pysyneet ennallaan tai reaalisesti jopa vähentyneet. Jatkuuko tämä peli taas vai asetetaanko asukkaiden hyvinvointi lopultakin tärkeämmäksi kuin voittojen kasaaminen?

© 2022 Yrjö Hakanen
webDesign: Mekanismi »