Helsinki unohti vaatia uuden päiväkodin rakentamista purettavan tilalle”, otsikoi Helsingin Sanomat maaliskuun alussa. Voiko kaupunki ”unohtaa” päiväkodin järjestäessään suunnittelu- ja toteutuskilpailun rakentamisesta tonteille, joilla on ollut muun muassa päiväkoti Kaleva?

Kun kyselin asian valmistelijoilta, kävi selväksi, että kyse ei ole ”unohduksesta”. Mutta vaikeampi on löytää niitä, jotka ottavat vastuun päätöksestä ja kertovat, millä perusteilla päiväkoti jätettiin pois, vaikka päiväkotipaikoista on pula ja niiden tarve kasvaa.

Suunnittelu- ja toteutuskilpailun ohjelman päätti silloinen kiinteistölautakunta. Ohjelmassa nostettiin tonttien rakennusoikeus lähes kaksinkertaiseksi. Jättämällä pois päiväkoti, saatiin pois myös sen leikkipiha ja lisättyä enemmän rakennusoikeutta.

Kilpailuohjelman valmistelluista vastannut toimistopäällikkö totesi HS:n otsikon perustuvan väärinkäsitykseen ja kertoi valmistelijoiden saaneen kaupungin Tilakeskuksen päälliköltä ilmoituksen päiväkodin siirtämisestä muualle. Kyseinen päällikkö puolestaan oikoi tätä selitystä kertomalla, miten ratkaisu syntyi yhteistyöprosessina, jossa olivat mukana niin kasvatuksen ja opetuksen toimiala, kaupunkiympäristö ja kaavoitus kuin kaupunginkanslia.

Suunnittelu- ja toteutuskilpailun jälkeen varhaiskasvatuksesta vastaava apulaispormestari Pia Pakarinen (kok) ja kaupunkiympäristölautakunnassa Risto Rautava (kok) ja Anni Sinnemäki (vihr) heräsivät esittämään ponsia siitä, että päiväkoti Kalevalle etsitään tilat. Se oli käsienpesua.

Päiväkodin jättäminen pois ohjelmasta oli sovittu juuri Pakarisen ja Sinnemäen johtamien toimialojen neuvotteluissa. Ja kilpailuohjelman päätti yksimielisesti lautakunta, jossa olivat edustettuna niin kokoomus, vihreät, SDP, Vasemmistoliitto, Perussuomalaiset kuin keskusta. Lautakunnan kokoukseen osallistuivat myös silloinen apulaiskaupunginjohtaja Sinnemäki ja kaupunginhallituksen edustajana Tuomas Rantanen (vihr).

Suunnittelu- ja toteutuskilpailun voitti Helsingin yliopiston ylioppilaskunta. Sen kiinteistöyhtiö YLVA aikoo rakennuttaa tonteille toimisto-, hotelli-, ravintola- ja liiketilaa sekä tutkija-asuntoja. Aiemmin päiväkotipaikoista huolta kantanut ylioppilaskunta on näin saanut erikoisen roolin lasten kustannuksella tapahtuvassa kiinteistöbisneksessä.

Helsingissä on jatkuva pula päiväkotipaikoista. On käsittämätöntä, että pormestarit, valtuutetut ja lautakunta eivät pitäneet huolta siitä, että edes nykyisen päiväkodin toiminnan jatkamiselle olisi tiedetty uudet tilat ennen kuin lähdetään purkamaan vanhoja.

Virkamiehet ehdottivat uuden päiväkodin rakentamista Kallion ala-asteen kulun pihalle. Missähän olivat lapsivaikutusten arviot ja kaupunkistrategian lupaukset panostamisesta varhaiskasvatukseen ja koulujen oppimisympäristöihin?

Kun suunnittelu- ja toteutuskilpailua alettiin valmistella, kaupungilla oli kaikki valtit käsissään. Se omisti tontit, määritteli kilpailun ehdot, valitsi voittajan ja päätti asemakaavan muutoksesta. Nyt kilpailu on viety läpi esittämättä päiväkotia, tontit myyty, voittaja valittu ja valtit annettu muiden käsiin.

Tähän on tultu, kun kiinteistöbisnes sivuuttaa lasten ja lapsiperheiden tarpeet. Kyse ei ollut päiväkodin ”unohtamisesta” vaan kaupunki tavoitteli tonttien ja rakennusoikeuksien myynnistä isompia voittoja sillä, että kilpailuohjelmasta ja suunnitelmasta jätettiin pois päiväkoti Kalevan tarvitsemat huone- ja pihatilat.

Päiväkodille pitää joka tapauksessa saada kunnon tilat. Vastuu siitä on entisten tilojen purkamisesta päättäneillä.

(Kirjoitus julkaistu Kallio-lehdessä 6/2020)