Helsingin nykyisen kaupunginvaltuuston viimeisen kokouksen pääasiat olivat tarkastuslautakunnan arviokertomus ja tilinpäätös vuodelta 2020.

Tarkastuslautakunnan arviokertomuksessa esitettiin paljon kritiikkiä asioista, jotka koronapandemiasta huolimatta tai juuri sen takia olisi pitänyt toteuttaa paremmin. Talousarvion sitovista toiminnallisista tavoitteista lähes puolet on jäänyt toteuttamatta. Erityisesti arviokertomus nosti esille terveysasemien jonot, henkilöstöpulan ja eriarvoisuuden hoitoon pääsyssä, lastensuojelun sijaishuollon ja laitoshoidon ongelmat, lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyn puutteet mm. kouluissa, asuinalueiden eriytymisen jatkumisen, rakentamisen päästöt ja Olympiastadionin perusparannuksen kustannukset.

 

Miksi 500 miljoonan ylijäämästä ei otettu mitään?

Valtuusto siunasi yksimielisesti viime vuoden tilinpäätöksen siirtämättä sen 499 miljoonan euron ylijäämästä yhtään ainoaa senttiä tämän vuoden toimintaan, vaikka useimmissa palveluissa on pulaa resursseista. Tilinpäätöksen mukaan kaupungin pankkitileillä makasi viime vuoden lopussa peräti 1 628 miljoonaa euroa viime vuodelta ja edellisiltä vuosilta ylijääneitä rahoja.

Helsingillä olisi siis rahaa tässä ja nyt parantaa palveluja ja hyvinvointia, mutta kukaan valtuutettu ei esittänyt ylijäämästä siirrettäväksi yhtään euroa palveluihin tai muihin käyttötalouden menoihin. Koronapandemiasta aiheutuneisiin menojen lisäyksiin myönnetyt ylitysvaltuudetkin rahoitetaan valtion myöntämällä kompensaatiolla, ei ylijäämistä.

Kukaan ei puuttunut valtuustossa edes pormestareiden esittämiin perättömiin väitteisiin, joiden mukaan mitään ylimääräistä rahaa ei muka ole, vaan ylijäämistä on ”joka penni” (Anni Sinnemäki) käytetty eikä rahaa ole ”laitettu sukanvarteen” (Jan Vapaavuori).

Asukkaiden Helsinki -yhteislistan kokoamat ehdotukset ohjata ylijäämistä lisää rahaa mm. peruspalveluihin, työllistämiseen, kulttuuriin, joukkoliikenteeseen ja henkilöstön palkkoihin sivuutettiin kokouksessa vähin äänin. Sama koski kaupungin työntekijöiden esityksiä.

 

Uudelle valtuustolle palkkioiden korotus

Valtuusto päätti äänin 72 – 10 korottaa seuraavan valtuuston kokouspalkkioita vajaalla 7 prosentilla. Valtuuston jäsenten kokouspalkkio on 410 euroa ja puheenjohtaja 545 euroa, minkä lisäksi puheenvuoroja saa vuosipalkkiota 11 420 euroa (ja varapuheenjohtajat 9 600 euroa). Kaupunginhallituksen kokouspalkkio on 340 euroa plus vuosipalkkio 9 600 euroa ja toimialalautakunnissa 270 euroa plus vuosipalkkio 3 800 euroa.

Valtuuston viimeisenä päätöksenä hyväksyttiin myönteinen vastaus Mia Haglundin aloitteeseen ottaa käyttöön ilmastobudjetointi.

Vaaleissa valittu uusi valtuusto kokoontuu jo 2. elokuuta maanantaina valitsemiaan pormestarit, kaupunginhallituksen ja muut toimielimet. Sen jälkeen seuraavat kokoukset ovat 11.8. ja 25.8. Valtuustoryhmien neuvotteluissa on jo sovittu paikkojen jakautumisesta.

Asukkaiden Helsinki -lista kerää nimiä kuntalaisaloitteeseen uudelle valtuustolle helsinkiläisten lähipalvelujen turvaamiseksi. Sen voi allekirjoittaa netissä ja tältä sivustolta tulostettavissa olevalle paperille elokuun alkupuolelle asti.