Messubisnes jyrää juniorijalkapallon

10.6.2009

 

Tässä asemakaavan muutosesityksessä on pyritty yhdistämään erilaisia
ja osin täysin vastakkaisia intressejä. Tällaisia ristiriitoja kaavoituksessa
joudutaan usein ratkomaan. Valitettavasti ratkaisuja leimaa tässä tapauksessa,
kuten niin usein muulloinkin, vahvemman oikeus. Messukeskuksen kaupalliset intressit
polkevat alleen juniorijalkapalloilun ja lähialueen asukkaiden liikunta- ja
virkistystarpeet.

 

Positiivista esityksessä on liikuntapuiston alueen
kehittäminen ja Velodromin alueen suojelu. Messukeskuksen alue laajenee
kuitenkin taas lisää asukkaiden liikunta- ja virkistysalueen kustannuksella. Havainnekuvat
antavat kaunistellun kuvan muutoksista.

Asukkaiden ja asukasyhdistysten lausunnoissa on mielestäni
aiheellisesti kritisoitu pysäköintilaitoksen laajentamista ja korottamista
kahdella kerroksella. On kysytty, miksei raitioliikenteen ja Pasilan aseman
vieressä – tulevaisuudessa ehkä metroreitinkin varrella – sijaitseva
Messukeskus voi nojata nykyistä selvästi enemmän joukkoliikenteeseen. Ihmetyttää,
että esimerkiksi joukkoliikennelipun kytkemistä messulippuun on nyt selvitetty
jo pari vuotta, mutta mitään ei ole saatu aikaan.

Sadan metrin korkeuteen nouseva 27-kerroksinen hotelli on
toinen arvostelun aihe. Mereltä asti näkyvä torni muuttaa Helsingin
kaupunkikuvaa ja heittää varjon laajalle alueelle. Esittelytekstissä puhutaan
hotellin korkeatasoisesta suunnittelusta. Minusta meille esitetty aineisto
kertoo pikemminkin finanssikuplan lasipalatsien jälkijättöisestä kopioimisesta.

Esitän, että valtuusto palauttaa asemakaavan muutosesityksen
uudelleen valmisteltavaksi siten, että hotellin ja pysäköintilaitoksen
korkeutta alennetaan.

En vastusta sinänsä Messukeskuksen toiminnan laajentamista
enkä sitä, että alueelle rakennetaan jossain määrin korkeampaa kuin yleensä
Helsingissä. Sen sijaan vastustan sitä, että messutoiminnan kehittämisessä ei
panosteta joukkoliikenteeseen vaan ensisijassa yksityisautoiluun. Mielestäni on
myös syytä hakea kaupunkikuvallisesti sopivaa tasoa sille, miten korkeita
torneja haluamme Helsinkiin.

Esimerkiksi Keski-Pasilaan sopii keskimääräistä
korkeampaa rakentamista, mutta 100 metrin tornit muuttavat kaupunkikuvaa
mielestäni huonoon suuntaan ja heittävät varjonsa laajalle alueelle. Näin
korkeat tornit eivät edusta myöskään ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää
rakentamista. Kuten tästäkin hotellikaavasta näkyy, ne lisäävät voimakkaasti
liikennettä. Ne tulevat kalliiksi suuren autopaikkojen määrän ja ylikorkean
rakentamisen hankaluuden takia.

 

© 2018 Yrjö Hakanen
webDesign: Mekanismi »