Merkintöjä koronan aikaan 5.4.2020

5.4.2020

 

Valtiovarainministeri Katri Kulmuni avasi tänään Helsingin Sanomissa keskustelun koronaepidemian jälkeisestä talouspolitiikasta. Eipä paljon antanut toivoa paremmasta tulevaisuudesta. Sen sijaan se kertoi aikeista käyttää koronakriisiä hyväksi leikkauspolitiikan tielle palaamiseksi.

Kulmuni puhuu ”jälleenrakennuksesta ja leikkauksista”, mutta myös siitä, että ei pidä toistaa 90-luvun laman hoitamisen virheitä. Mutta miten jälleenrakennus tapahtuu ja 90-luvun laman virheet vältetään, jos linjana on menojen leikkaaminen ja julkisen talouden tasapainottaminen ”massiivisilla rakenteellisilla toimilla”, jotka merkitsevät käytännössä mm. julkisten palvelujen ja työehtojen heikentämistä? Erona 90-luvun laman hoitamiseen on lähinnä se, että Kulmuni haluaa tukea myös yrityksiä eikä vain pankkeja, kuten 90-luvulla tehtiin.

Koronavirustestien lisäämiseen valtiovarainministeri lupaa – aiheellisesti – lisää rahaa. Mutta testaamisen vaikuttavuuden kannalta ratkaisevasta kuntien terveydenhuollon henkilöstön lisäämisestä (ja sen yhtenä edellytyksenä kunta-alan palkkauksen korjaamisesta) hän ei puhu mitään. Sen sijaan hän pohtii hallituksen kuntien palveluihin lupaamien parannusten perumista ja nykyistenkin menojen karsimista.

Noustessaan keskustan puheenjohtajaksi Kulmuni esittäytyi ”järkivihreäksi”. Nyt kun valtio ohjaa miljardeja yrityksille, sillä voitaisiin samalla edistää ilmastotekoja ja talouden ekologista rakennemuutosta. Siitä ei näy kuitenkaan jälkeäkään koronakriisin aikana tehdyissä rahoituspäätöksissä.

Suomen julkisyhteisöjen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on EU-maiden alhaisimpia. Miksi Suomessa pitäisi kiirehtiä valtiovarainministerin tavoin toimia julkisen talouden nopeaksi tasapainottamiseksi, kun monissa muissa maissa on jo vuosikausia ollut velkaa suhteessa BKT:hen vähintään kaksi kertaa enemmän kuin Suomessa? Sitä paitsi tasapainottamiseen löytyy muitakin keinoja, esimerkiksi luopuminen kymmenen miljardin HX-hävittäjähankinnasta ja pääomaverotuksen nostaminen edes EU-maiden keskitasolle, joka toisi useita miljardeja lisää verotuloja. Ja velan suhde BKT:hen näyttää tietysti koronakriisin aikana pahemmalta kuin talouden elpyessä ja varsinkin, jos kriisin voittamiseksi tehdään uutta arvoa luovia investointeja.

(Artikkelin kuva: Maunula tsemppaa 5.4.2020)

© 2020 Yrjö Hakanen
webDesign: Mekanismi »