Merkintöjä koronan aikaan 24.4.2020

24.4.2020

 

Varhainen kevät on tuonut jo valkovuokot Helsingin Keskuspuistoon. Hallituskin alkaa asteittain purkaa koronarajoituksia. Pääministerin mukaan nyt toteutetaan hybridistrategiaa, jossa rajoituksia purettaessa siirrytään samalla entistä laajempaan testaamiseen, jäljittämiseen, sairastuneiden eristämiseen ja hoitoon.

Minulla ei ole asiantuntemusta arvioida valitun strategian lääketieteellisiä perusteita. Sen sijaan rohkenen kysyä, missä viipyvät yhä konkreettiset päätökset valtion rahoituksen lisäämisestä kuntien palveluihin, joiden pitäisi pääosin vastata strategian toteuttamisesta?

Kuntaliiton mukaan koronavirusepidemia aiheuttaa tänä vuonna ainakin 1,8 miljardin loven kuntien talouteen. Hallitus lupasi kehysriihessä kunnille vähintään miljardin euron tukipaketin. Summa kattaisi vain osan kuntien menetyksistä.

Helsingin pormestari Jan Vapaavuori on kertonut koronakriisin aiheuttavan Helsingin talouteen ainakin 500 – 600 miljoonan euron loven. Summa on iso, mutta ei pakota leikkaamaan palveluja eikä lomauttamaan henkilöstöä. Helsingin tämän vuoden budjetti on tehty 270 miljoonaa ylijäämäiseksi ja viime vuoden tilinpäätös on 379 miljoonaa ylijäämäinen.

*****

Viikko sitten ilmeni, että THL:n koronakuolemista keräämistä luvuista puuttuvat kaikki hoivakodeissa koronavirusinfektioon kuolleet. Viisi viikkoa oli siis kerätty tietoja vain sairaanhoitopiireistä ja unohdettu hoivakodit. Tämä kertoo karulla tavalla sosiaalipalvelujen sivuuttamisesta, joka vaivaa yleisemminkin sote-hallintoa.

Sama yksipuolisuus on näkynyt, kun Helsingissä on suljettu epidemian takia monia palveluja ja tiloja selvittämättä, miten järjestetään korvaavia palveluja vähävaraisille, asunnottomille ja niille, joilla ei esimerkiksi ole nettiyhteyksiä ja varaa älypuhelimeen. Näiden tarpeisiin on havahduttu vasta nyt, kun poikkeusolot ovat olleet voimassa jo kuusi viikkoa.

*****

Olisi hyvä tietää, kenen ehdotuksesta ja millaisen keskustelun tuloksena hallitus päätyi maaliskuussa ohjaamaan merkittävän osan yritysten koronatuesta Business Finlandin kautta. Tukea on mennyt niin miljoonien osinkoja jakaville yhtiöille ja voittoa tekeville konsulttitoimistoille kuin pöytälaatikkofirmoille, joilla ei ole ollut edes työntekijöitä ja liikevaihtoa.

Samaan aikaan kun koronakriisi iskee moniin lomautuksina, työttömyytenä, konkursseina ja turvattomuutena, tekevät jotkut sillä bisnestä. Ahneus on saanut muun muassa Postin toimitusjohtaja Turkka Kuusiston kasvot. Postista 37 500 euron kuukausipalkkaa nauttiva Kuusisto on hakenut ja saanut konsulttiyhtiölleen Business Finlandilta 100 000 euroa koronatukea. Samaan aikaan hän kiertää veroja osinkotuloistaan samaisen Idego Consulting -yhtiön kautta, kertoo Finnwatchin veroasiantuntija Saara Hietanen.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä on selittänyt Business Finlandin valintaa keskeiseksi tukien jakamisen kanavaksi sillä, että Business Finlandilla oli valmius käsitellä hakemukset nopeasti. Miksi jo silloin ei muutettu asetusta, joka määrittelee tuen jakamisen perusteet?

 

 

© 2020 Yrjö Hakanen
webDesign: Mekanismi »