Maunula-talosta mallia muuallekin

24.2.2017

Maunulaan saatiin hieno kulttuuritalo. Samalla syntyi osallistuvan demokratian toimintamalli. Asukkaat olivat mukana talon suunnittelussa ja ovat nyt ohjaamassa sen toimintaa. Maunulan malli kiinnostaa laajemminkin, kun Helsingissä haetaan uutta osallisuus- ja vuorovaikutusmallia.

Maunulan mallissa on keskeistä asukkaiden oma toiminta itse asettamiensa tavoitteiden toteuttamiseksi. Se on osallistuvaa demokratiaa – ei virastojen ylhäältä päin tulevaa ”osallistamista”. Mielekkyyttä osallistumiselle tuo se, että käytössä on resursseja ja konkreettinen mahdollisuus ohjata niitä.

Seuraavana haasteena Maunula-talon hallinnon kehittämisessä on se, että talon koko budjetti avataan näkyväksi ja että sitä voidaan ohjata yli virasto- ja toimialarajojen. Jotta ei jouduta jakamaan niukkuutta, pitää koko kaupunginkirjaston määrärahoja lisätä keskustakirjaston, Oodin valmistuessa.

Maunula-talon suunnittelu laajeni asukkaiden aloitteesta talon ulkopuolelle, puiston kunnostamiseen. Voisiko demokratia seuraavaksi laajeta lähipalvelujen kehittämiseen? Maunulan mallin ohella tarvitaan uusi sote-malli, jossa lähellä järjestettävät palvelut päätetään lähellä – peruspalvelut säilyvät kunnissa eikä niitä ole pakko yhtiöittää.

Kaupungin koko toiminnassa pitää lisätä asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia eikä keskittää valtaa pieneen piiriin, kuten nyt tehdään ns. pormestarimallilla ja lopettamalla suurin osa lautakunnista. Asukkaiden kuulemisen tulee olla todellista eikä näennäistä niin kuin kaavoitettaessa rakentamista Keskuspuistoon ja viisikerroksisia taloja Pirkkolan suojelukaava-alueelle.

 

(Kirjoitus Maunulan Sanomiin 1 / 2017).

© 2018 Yrjö Hakanen
webDesign: Mekanismi »