Matkalla Brysselissä

Etenkin pysyvän sotilaskomitean edustajan tapaamisessa tuli esille uutta tietoa. Mielenkiintoista oli sekin, millaisia eroja ja ristiriitoja eri instansseissa toimivien arvioissa oli.

Tarve vaikuttaa ennakoivammin ja varhaisemmassa vaiheessa EU:n päätöksentekoon nähtiin – muualla paitsi Suomen edustustossa, jonka juuri sitä pitäisi tehdä. Globaalien ongelmien haasteet ja yhteistytön tarve – ja samaan aikaan asevarustelun paisuminen ja blokkipolitiikan paluu. Myös EU tarkastelee kumppanuuksiaan mm. Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa geopoliittisin kriteerein. Ukrainan sotaan ei näköpiirissä loppua – eikä myöskään diplomaattisia aloitteita EU:n taholta sodan lopettamiseksi.

Kun Suomi liittyi Natoon, korostettiin yksimielisyysperiaatetta Naton päätöksenteossa – mutta Suomen hallitus on nyt noin kymmenen maan ryhmässä vaatimassa yksimielisyysperiaatteesta luopumista EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. EU:n ja Naton yhteistyö on laajentunut ja Naton edustajia osallistuu kutsuttuina myös EU:n sotilaallisen toiminnan erilaisiin kokouksiin.

EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämiseksi määritelty ”strateginen kompassi” ei todellakaan ilmennä strategiasta autonomiaa. Brysselin metroliikenteen kartta näyttää hyvin yksinkertaiselta verrattuna strategisen kompassin karttaan, johon oli merkitty seuraavalle 5-10 vuodelle valtava määrä sotilas- ja puolustusalan toimenpiteitä EU:n sotilaallisen toimintakyvyn, suojaamisen, aseteollisten investointien ja kumppanuuksien kehittämiseksi nopean toiminnan joukoista aina ulkoavaruuteen asti. Yhteiskunnallisten ja poliittisten ongelmien turvallistaminen ja militarisoiminen vie Euroopan unionia entistäkin etäämmäs ihmisten arjen huolista ja tarpeista.