Kun Helsingin kaupungin viime vuoden tilinpäätöksen 500 miljoonan ylijäämä nousi julkisuuteen, puhuivat vihreiden, SDP:n ja Vasemmistoliiton edustajat ”yllätyksestä” ja lupasivat ohjata ylijäämistä lisäresursseja tämän vuoden toimintaan.

Helsingin Sanomien haastattelussa viime viikolla vihreät esittivät ylitysoikeutta tämän vuoden budjettiin. Demareiden mielestä ”tämän vuoden budjetin pohja pitäisi nyt laatia uudelleen, ”ylijäämä pitää suunnata palveluihin” ja työntekijöiden panos huomioida tulospalkkioilla. Vasemmistoliitto vaati ”koulutusleikkausten perumista”. Vain pormestari Jan Vapaavuori ilmoitti vastustavansa budjetin avaamista. (HS 24.3.)

Eilen kaupunginhallituksen käsitellessä tilinpäätöstä, oli ääni kellossa muuttunut. Kaupunginhallitus päätti SDP:n vihreiden esityksestä vain ”seurata talousarvioon 2021 kirjatun mukaisesti koronasta aiheutuvia kustannuksia lautakunnissa talouden ja toiminnan seurannan yhteydessä. Lautakunnat esittävät tarvittaessa ylitysoikeuksia kaupunginhallitukselle ja kaupunginhallitus valtuustolle”.

Vasemmistoliitto ehdotti, että lautakunnat tuovat kaupunginhallitukselle esitykset ylitysoikeuksista, joilla kompensoidaan budjetin resurssivajeita, erityisesti kasvatus- ja koulutustoimialalla. Muut kaupunginhallituksen jäsenet torjuivat tämän esityksen.

Kokoomuksen kanta, että budjettia ei avata, voitti.

Jostain syystä kukaan ei esittänyt mitään muutosta tilinpäätöksen esitykseen 500 miljoonan euron ylijäämän siirtämisestä kaupungin taseen omaan pääomaan. Työntekijöiltä leikattuja viime vuoden tulospalkkioita ei tilinpäätöksen yhteydessä enää muistanut kukaan.

 

”Roope Ankan tauti”

Nyt, jos koskaan, olisi kaupunginhallituksella ollut erityisen vahvat perusteet esittää, että osa ylijäämästä siirretään toimintamenoihin. Näin olisi voitu korjata palvelujen alibudjetointia ja maksaa työntekijöille korona-ajan ylimääräinen tulospalkkio.

Jatkuva ylijäämien kerääminen ja niiden siirtäminen toimintamenojen sijasta kasvattamaan taseen omaa pääomaa on jo pitkään Helsingissä jatkunut ”Roope Ankan tauti”. Toivottavasti joku vielä tutkii, miten kaikki kaupunginhallituksen ryhmät saatiin hyväksymään vuoden 2020 talousarvio, joka tuotti 500 miljoonan ylijäämän. Ja miten ylijäämästä nousseen julkisen kohun aikana annetut lupaukset hiipuivat kaupunginhallitukseen tultaessa.

Oliko kyse vain siitä, että vasemmiston ja vihreiden edustajilla ei riittänyt argumentteja tai rohkeutta, kun pormestari, kansliapäällikkö ja rahoitusjohtaja eivät halunneet kaupunginhallituksen ohjaavan ylijäämistä lisää rahaa palveluihin, joita on jatkuvasti alibudjetoitu? Vai ovatko hekin omaksuneet ajattelutavan, jossa kaupunkia johdetaan kuin yritystä, jonka tavoitteena on tuottaa voittoa? Miksi ei tehdä johtopäätöksiä siitä, että edellisten vuosien ylijäämiä on tilinpäätöksen taseessa jo 6,1 miljardia euroa ja ylimäärästä rahaa makaa pankkitileillä yli 1,6 miljardia kaupungissa, jonka 4,8 miljardin budjetilla ei kyetä kunnolla vastaamaan palvelujen tarpeisiin?

 

Ei tullut takkia, ei tuloskukkaroakaan

Kaupunginvaltuustoon tilinpäätöksen hyväksyminen tulee vasta kuntavaalien jälkeen, juhannuksen alla. Ehdokkailta on minusta kuitenkin kohtuullista edellyttää  vaalikeskusteluissa vastausta siihen, mitä he tekisivät 500 miljoonan euron ylijäämällä. Samoin kuin siihen, miten jatkossa otetaan talousarvioiden valmistelun lähtökohdaksi ylijäämien kasaamisen sijasta asukkaiden tarpeet ja lopetetaan palvelujen alibudjetoiminen.

Pelkät lupaukset ylitysoikeuksista eivät korjaa ”Roope Ankan tautia”, jossa tuloja ja menoja alibudjetoimalla tuotetaan jatkuvasti ylijäämiä samaan aikaan kun palvelut heikkenevät, työllistämistä laiminlyödään, työntekijöiden palkat jäävät jälkeen ja muun muassa asumisen ongelmat kasvavat.

Ylitysvaltuuksia käytetään kunnissa yleensä silloin, kun pitää jälkikäteen hyväksyä pakollisia menoja, jotka ovat ylittäneet budjetissa arvioidun. Ylitysvaltuuksilla ei voi muuttaa budjetin raameja eikä korjata palvelujen määrärahoja ja henkilöstöresurssien systemaattista alimitoittamista budjetissa. Kaupunginhallituksen eilinen päätös rajasi vielä ylitysvaltuuksien harkitsemisenkin talousarvion yhteydessä sovittuihin puitteisiin ja vain koronasta aiheutuviin lisäkuluihin (jotka valtiovalta on luvannut kompensoida kunnille).

Ei tullut siis kaupunginhallituksesta takkia, ei tuloskukkaroakaan – tuli mahalasku.

 

(Artikkelin kuvassa Helsingin kaupunginhallitus 2020. Kuva hel.fi)