Lisäselvityspyyntö sosiaalijohtajan kalustehankinnoista

Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen

Sosiaalijohtaja Paavo Voutilaisen päättämiä 72 000 euron kalustohankintoja koskevaan valtuustoaloitteeseeni viitaten olen pyytänyt hallintokeskukselta sosiaalijohtajan, apulaiskaupunginjohtaja Kokkosen ja hallintokeskuksen oikeudellisen osaston selvitykset asiasta. Niiden johdosta pyydän Teiltä vielä lisäselvitystä seuraavista asioista:

1) Sosiaalijohtajan tekemä hankintapäätös on apulaiskaupunginjohtajan lausunnon mukaan lain vastainen. Hänen mukaansa kyse on ollut inhimillisestä tulkintavirheestä ja sosiaalijohtaja on ottanut opikseen. Sosiaalijohtaja kiistää kuitenkin omassa selvityksessään toimineensa lain vastaisesti. Oikeuspalvelujen lausunnon mukaan olisi ollut tarkoituksenmukaisempaa järjestää kilpailutus, koska ainakin osa asiaan vaikuttaneista kriteereistä liittyy arvioihin, jotka eivät ole yksiselitteisiä. Oikeuspalvelujen arvio siitä, että lakia ei ole rikottu, perustuu ensisijassa hankintalain 27 § 1 momentin 2 kohtaan, jonka mukaan suorahankinta voidaan tehdä poikkeustapauksena, jos teknisistä, taiteellisista tai yksinoikeuden suojaamiseen liittyvistä syistä vain tietty toimittaja voi tehdä hankinnan. Selvityksistä ja lausunnoista ei kuitenkaan ilmene teknisiä, arkkitehtonisia, kulttuurihistoriallisia, tekijänoikeudellisia tms syitä, joiden perusteella vain Divaani Oy on voinut toimittaa hankinnan. Mitkä nämä poikkeukselliset tekijät ovat ja miten ne on selvitetty?

2) Sosiaalijohtajan selvityksessä vieritetään syytä kalusteiden hankintapäätöksestä sen valmisteluun osallistuneille sosiaalijohtajan alaisille ja viraston lakimiehille. Hallintokeskuksen oikeudellisen osaston lausunnon perusteella heitä ei ole kuitenkaan kuultu, vaikka he ovat sosiaalijohtajan selvityksen mukaan asianosaisia. Miksi kaikkia asianosaisia ei ole kuultu, vaikka hallintolaki ymmärtääkseni sitä edellyttää? Kuulemisen tarvetta korostaa se, että sosiaalijohtaja antaa selvityksessään ymmärtää, että Voima-lehdelle asiasta haastattelun antaneet viraston hallintolakimies Levänen, talouspäällikkö Karhu-Westman ja erityisasiantuntija Räihä olisivat puheet vastoin parempaa tietoa kertoessaan, että sosiaalijohtajaa varoitettiin ennalta päätöksen lainvastaisuudesta.

3) Sosiaalijohtaja viittaa selvityksessään tarjouspyyntöön, viraston lakimiehen allekirjoituksellaan varmentamaan päätösesitykseen, arvioihin markkinoilla olleista vaihtoehdoista, sisustussuunnittelijan selvitykseen, arvioihin kalusteiden kilpailuttamisesta, lääketieteellisiin erityistarpeisiin ja selvitykseen, jonka perusteella on päädytty kalusteisiin, joilla on keskeisiltä osin vain yksi toimittaja. Myös oikeuspalvelut nojaa lausunnossaan siihen, että valmisteluprosessi on mm. näiden asiakirjojen osalta asiallinen. Tällaisia asiakirjoja ei ole kuitenkaan päätöksen tai kaupunginhallitukselle toimitettujen selvitysten ja lausuntojen liitteenä. Mitä nämä dokumentit ovat, onko oikeuspalvelut saanut ne käyttöönsä ja eikö ne pidä esittää kaupunginhallitukselle? Miten oikeuspalvelut on varmistanut lausunnossaan toteamansa valintatekijöiden arvioinnin objektiivisuuden toteutumisen, kun sisustussuunnitelma tilattiin (sekin kilpailuttamatta) samalta yhtiöltä, jolta kalusteet hankittiin, kun viraston hankintatiimiltä tai hankintakeskukselta ei lausuntojen mukaan pyydetty selvityksiä ja kun kilpailuttamista ei järjestetty?

4) Kaupungin hankintakeskus on kilpailuttanut toimistokalusteiden ja myös ergonomisten kalusteiden toimittajat. Onko hankintakeskukselta pyydetty tai aiotaanko pyytää lausunto siitä, löytyykö markkinoilta muita sosiaalijohtajan, hänen sihteerinsä ja aulatilojen kalustetarpeisiin soveltuvia tuotteita?

5) Hankinnan tilaamisen ajankohdasta on esitetty sosiaalijohtajan selvityksestä poikkeavia tietoja. Voima-lehdessä julkaistujen päätöksen valmisteluun osallistuneiden henkilöiden haastattelujen mukaan kalustehankintaa koskeva esitys oli valmisteltu lautakunnan listalle jo 24. maaliskuuta, mutta jätettiin listalta pois viraston talouspäällikön todettua, että se on talousarvion noudattamisohjeiden vastainen. Hallintolakimies kertoo kiinnittäneensä huomiota siihen, että hankintaa ei ollut kilpailutettu, mutta hänelle ilmoitettiin ”huonekalujen olevan jo tulossa”. Sosiaaliviraston erityisasiantuntija Räihä puolestaan kertoo lehdessä, että Divaani Oy:n tarjous pyydettiin helmikuun 24.päivä ja hyväksyttiin 17.maaliskuuta. Näiden lausuntojen perusteella sosiaalilautakunta ja sen ottoharkinta on sivuutettu tosiasiallista hankintapäätöstä tehtäessä. Sosiaalijohtajan selvityksen mukaan hankintapäätös tehtiin vasta sosiaalilautakunnan 7.4.2009 kokouksen jälkeen. Onko sosiaalivirastosta pyydetty tiedot ja asiakirjat hankinnan valmisteluvaiheista, muun muassa kirjeenvaihto ja sähköpostit tarjouksen hyväksymisestä ja päätösesityksen lainvastaisuutta koskevista varoituksista? Mielestäni ne kuuluvat kaupunginhallituksen tietoon.

6) Sosiaalijohtajan ja apulaiskaupunginjohtajan selvityksissä sivuutetaan hankintapäätöksen suhde kaupungin hankintasääntöön ja talousarvion noudattamisohjeista. Onko oikeudellinen osasto selvittänyt sitä, miksi sosiaalijohtaja on poikennut hankintasäännön ja talousarvion 2009 noudattamisohjeista (kohdat 9.1. ja 9.7. irtaimen omaisuuden hankinnoista). Onko selvitetty, vastaako kaupungin ohjeistusta se, että kalustohankinnan suunnittelu tilattiin samalta yhtiöltä, jolta tilattiin myös kalusteet?

7) Sosiaalijohtaja vetoaa hankinnan ”äärimmäisessä kiireellisyydessä” sairastumiseensa ja ensimmäisen sijaisensa kuolemaan. Myös oikeudellinen osasto nojaa tähän arviossaan hankintaan vaikuttaneesta sosiaalivirastosta riippumattomasta, äkillisestä ja arvaamattomasta syystä. Tietääkseni ensimmäinen sijainen oli kuitenkin sairaslomalla jo marraskuusta 2008 alkaen ja sosiaalijohtajalla on hänen lisäkseen neljä muuta sijaista. Miten jo monta kuukautta jatkunutta normaalia sijaisjärjestelyä voidaan pitää ”äkillisenä syynä ja äärimmäisenä kiireenä”? Sosiaaliviraston normaaliin käytäntöön kuuluu se, että päätöksiin voi liittyä myös terveydellisistä tms syistä salassa pidettäviä liitteitä. Jos sosiaalijohtajalla oli tällaisia perusteita, miksi niitä ei liitetty salassa pidettävinä päätökseen?

8) Onko hallintokeskuksen oikeudellisella osastolla tiedossa joitain markkinaoikeuden päätöksiä, joihin se nojaa tulkinnoissaan ja jättäessään ottamasta selvää kantaa sosiaalijohtajan menettelyn lainvastaisuuteen? Jos tällaisia päätöksiä on, niin mitä ne ovat?

Pyydän vastausta näihin kysymyksiin. Samalla pyydän, että kaikki em. lisäaineistot, asiakirjat, sähköpostiviestit tms toimitetaan myös minulle.

Virheiden tekeminen on inhimillistä ja sairastumisella on tietysti voinut olla vaikutusta niiden tekemiseen. Tässä tapauksessa sosiaalijohtaja näyttää kuitenkin toistavan virheellisiä arvioitaan hankintalaista ja sivuuttavan kaupungin omat asiaan liittyvät päätökset. Mielestäni kaupungin etujen ja eettisten periaatteiden kannalta on tärkeä selvittää tämä tapaus niin, että ei jää epäilyjä virheiden peittelystä tai lain vastaisen toiminnan hyväksymisestä.

Kohteliaimmin
Yrjö Hakanen
kaupunginvaltuutettu
SKP ja Helsinki-listat