Helsingin ensi vuoden budjettiin on valmisteltu leikkauslistoja. Samaan aikaan kaupungilla on rahaa enemmän kuin koskaan. Viime vuoden tilinpäätöksessä jäi ylijäämää 461 miljoonaa euroa ja koko kaupunkikonsernille yhteensä 648 miljoonaa. Pankkitileillä makaa aiemmilta vuosilta yli jääneitä rahoja noin 1 500 miljoonaa euroa.

On käsittämätöntä, että kaupunginhallitus hyväksyi toukokuussa yksimielisesti pormestari Jan Vapaavuoren ehdottaman budjettiraamin, jonka mukaan myös ensi vuonna kerätään ylijäämää 277 miljoonaa. Sen sijaan palveluihin, henkilöstön palkkoihin ja muihin toimintamenoihin raamissa osoitetut määrärahat eivät kata asukasmäärän, palvelutarpeiden ja kustannusten nousua.

Tällaiseen raamiin perustuvat lautakuntien budjettiesitykset uhkaavat nyt vähentää lähipalveluja, leikata kouluilta, karsia sote-palveluja, lopettaa Pakilan ja Roihuvuoren nuorisotalot, supistaa lähikirjastojen palveluja, vähentää liikuntapaikkoja, ”säästää” syrjäytymisen ehkäisyä, laiminlyödä työllistämistä, leikata työntekijöiden tulospalkkioita, nostaa maksuja jne.

Kaupunginhallitus ja valtuusto voivat haudata kaikki leikkauslistat luopumalla ensi vuoden budjettiin esitetystä uusien ylijäämien kasaamisesta. Rahaa riittää silloin myös palvelujen parantamiseen, työpaikkojen lisäämiseen, vuokrien ja tonttivuokrien nousun hillitsemiseen sekä työntekijöiden matalien palkkojen nostamiseen.

Kyse on poliittisesta valinnasta: Ohjaavatko kaupunkia asukkaiden tarpeet vai pääomien kasaaminen?

 

(Kirjoitus Helsingin Uutisiin, julkaistu 12.9.2018)