Leikkauslistat osa Sammon ryöstöä

18.3.2011

Suomessa on rahaa enemmän kuin koskaan. Miksi sitä ei riitä työllisyyteen, perusturvaan, matalien palkkojen nostamiseen, kuntien palveluihin ja ympäristönsuojeluun?

Suomen bruttokansantuote on kasvanut yli 50 miljardilla eurolla vuodesta 2000. Taantumasta huolimatta kansantuote on noussut kymmenessä vuodessa 130 miljardista yli 180 miljardiin euroon. Kasvu on suurin piirtein yhtä paljon kuin valtion koko budjetti tänä vuonna.
Mihin rahat katoavat?

Työntekijöiltä vaaditaan ”palkkamalttia”, eläkkeitä leikataan ns. taitetulla indeksillä ja elinaikakertoimella, työttömien perusturvaa ei ole korotettu vuosikausiin ja toimeentulotuki on yhä 1990-luvun alun tasolla.

Sen sijaan yhtiöiden omistajille jaetut osingot ovat paisuneet moninkertaisiksi ja niitä on kasvatettu myös lamavuosina. Viime vuodelta osinkoja jaetaan reilusti yli 10 miljardia euroa. Näitä pääomatuloja verotetaan suhteellisesti muita tuloja kevyemmin. Kunnallisveroa niistä ei makseta senttiäkään.

Suomessa harjoitettiin 1960-luvulta 80-luvun lopulle asti tuloeroja kaventavaa politiikkaa. 90-luvulta alkaen on tuloeroja tietoisesti kasvatettu. Suurituloisin kymmenes on kasvattanut tulojaan moninkertaisesti muita enemmän ja rikkain prosentti jopa kymmenkertaisesti.

Sammon ryöstö, osa I

Talouskriisejä on käytetty tulojen ja varallisuuden uusjakoon rikkaan vähemmistön hyväksi. Se on näkynyt tulo- ja veropolitiikan ohella yksityistämisenä.

Ensin valtion virastoista ja laitoksista tehtiin osakeyhtiöitä, sitten ne vietiin pörssiin ja yksityistettiin. Nykyisin Ilmarisen talousjohtajana toimiva Jaakko Kiander laski muutama vuosi sitten, että valtionyhtiöiden yksityistäminen oli aiheuttanut valtiolle jo vuoden 2007 loppuun mennessä noin 15 miljardin euron tappion.

Seppo Konttisen pamfletissa Kansallisomaisuuden ryöstö ja Esko Seppäsen kirjassa Oma pääoma kerrotaan järisyttäviä esimerkkejä siitä, miten Esko Ahon, Paavo Lipposen, Matti Vanhasen ja Mari Kiviniemen hallitukset ovat luovuttaneet kansallisvarallisuutta pilkkahintaan yksityiselle pääomalle. Jos esimerkiksi Fortum olisi pidetty kokonaan valtion omistuksessa, olisi valtio voittanut tähän mennessä jo 2 – 3 miljardia ja säilyttänyt noin 12 miljardin arvoisiksi nousseet osakkeet.

Sammon ryöstö, osa II

Nyt on valmisteilla kansallisomaisuuden ryöstön seuraava vaihe. Elinkeinoelämän keskusliitto ja Kauppakamari esittävät, että vaalien jälkeen muodostettava hallitus kilpailuttaa kaikki kunnalliset palvelut. Suomeksi sanottuna tämä tarkoittaa niiden muuttamista jokaiselle kuuluvista perusoikeuksista bisnesmiesten kauppatavaraksi.

Kokoomuslaisen valtiovarainministeri Jyrki Kataisen johdolla valmistellut leikkauslistat ovat osa tätä yksityistämisen politiikkaa. Ensin murennetaan julkisen talouden rahoitusta ja sitten vaaditaan ”kestävyysvajeeseen” vedoten menoja karsimista. Samalla ajetaan palvelujen siirtämistä yksityisten firmojen hoidettavaksi. Lisäksi oikeisto haluaa ohjata mm. palveluseteleillä verovaroista lisää tukea yksityisille yrityksille.

Kenkää rahaeliitille!

Kaikki nykyiset eduskuntapuolueet ovat hallituksessa ollessaan ja Helsingin budjettiratkaisuissa toteuttaneet eriarvoisuutta lisääviä menoleikkauksia. Nytkin ne valmistautuvat tekemään leikkauslistoja heti vaalien jälkeen. Vanhoja puolueita kritisoiva Timo Soinikin pyrkii hallitukseen kokoomuksen kanssa vaaliohjelmalla, jossa ei torjuta leikkaamista eikä yksityistämistä.

Eduskuntaan tarvitaan uusia, ryvettymättömiä voimia – rehellinen vasemmistolainen vaihtoehto.

SKP vaatii loppua julkisten palvelujen, työpaikkojen ja sosiaaliturvan leikkaamiselle. Haluamme vahvistaa perusoikeuksia muun muassa 900 euron perusturvalla, 1 500 euron minimipalkalla, vanhuspalvelulailla, uudella päivähoitolailla ja ohjaamalla lisää rahaa kuntien palveluihin.
Rahaa julkisten palvelujen, työllisyyden ja sosiaaliturvan parantamiseen löytyy kiristämällä suurituloisten ja pääomatulojen verotusta, palauttamalla työnantajien kelamaksu sekä säätämällä pörssi- ja rahoitusmarkkinavero. Sitä riittää yhä kasvavista 140 miljardin eläkerahastoista. Asemenoja ja suuriyhtiöiden tukiaisia voi leikata. Julkisen talouden kestävyyttä vahvistetaan myös luomalla uusia tuloja tuovia työpaikkoja sekä muuttamalla työn ja pääoman välistä tulonjakoa työntekijöiden hyväksi.

Täällä Helsingissä rahaa löytyy kaupungin lisäksi kassavaroista, joissa makaa noin 800 miljoonaa euroa edellisten vuosien ylijäämiä ja viime vuodelta on tulossa taas lisää.

(Artikkeli Eespäin-lehti 3/2011)

© 2018 Yrjö Hakanen
webDesign: Mekanismi »