Onko kunnan tarkoitus tehdä voittoa asukkaiden hyvinvoinnin kustannuksella? Kuntalain mukaan näin ei saisi olla, mutta Helsinki kerää jatkuvasti satojen miljoonien eurojen ylijäämiä. Samaan aikaan vanhusten palveluissa, terveysasemilla, kouluissa, päiväkodeissa, kirjastoissa ja muissa peruspalveluissa on liian vähän työntekijöitä ja määrärahoja.

Kaupunginhallituksen yksimielinen ehdotus ensi vuoden talousarvioksi tarkoittaa, että monissa palveluissa on asukasta kohti ja reaalisesti vähemmän rahaa kuin tänä vuonna käytetään. Vaikka kaupungin pankkitileillä makaa edellisiltä vuosilta yli jääneitä rahoja pitkälle toista miljardia ja tulosennuste tälle vuodelle on 320 miljoonaa ylijäämäinen, aiotaan myös ensi vuonna kasata lisää ylijäämää noin 280 miljoonaa euroa.

 

Palveluja heikennetään

Sosiaali- ja terveyspalvelujen määrärahojen lisäys ei vastaa edes palvelutarpeiden kasvua, kun asukasluku ja etenkin sote-palveluja eniten tarvitsevien vanhusten ja lapsiperheiden määrä kasvaa. Vanhuspalveluohjelman, Stadin ikäohjelman resurssien turvaamisesta ei budjettiesityksessä sanota mitään.

Koulutuksen ja varhaiskasvatuksen alalla budjetti tarkoittaa lähikoulujen ja pienten päiväkotien karsimista, oppilasryhmien suurentamista ja etenkin ammatillisen koulutuksen opettajapulan jatkumista.

Lähikirjastoissa on jatkossa vähemmän työntekijöitä, kun kaupunginkirjaston vakanssien kokonaismäärää ei lisätä ja uuteen keskustakirjastoon siirretään muista kirjastoista kymmeniä työntekijöitä.

Sen sijaan, että panostaisi lisää työllisyyden hoitamiseen, budjetissa varaudutaan maksamaan 60 miljoonaa sakkomaksuja Kelalle pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuen kuntaosuutena. Palkkakehitysohjelmaan esitetyllä neljällä miljoonalla ei korjata henkilöstövajausta eikä palkkojen jälkeenjääneisyyttä, kun työntekijöitä on 37 000.

Tavoitteeksi kerrotaan hiilineutraali Helsinki, mutta budjetista puuttuu konkreettisia ilmastotekoja, kuten askeleet kohti maksutonta joukkoliikennettä ja metsien säästäminen rakentamiselta. Vaikka asumisen kallis hinta on Helsingin suurimpia ongelmia, tonttivuokrien jättikorotuksia jatketaan.

 

Ylijäämää satoja miljoonia

Helsinki on tehnyt ylijäämää vuodesta 2003 alkaen joka vuosi. Miksi näistä ylijäämistä ei ohjata lisää rahaa palveluihin ja muihin asukkaille tärkeisiin kohteisiin?

Onko kyse siitä, että julkisten palvelujen määrärahojen alimitoittamisella tehdään lisää markkinoita yksityiselle bisnekselle? Kasataanko pääomia miljardiluokan keskustatunneliin ja muihin rakennus- ja kauppaliikkeiden ajamiin hankkeisiin?

Helsinkiläisten palvelujen sijasta pitää leikata kaupungin ylijäämiä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen, päiväkotien, koulujen, lähikirjastojen ja muiden peruspalvelujen kehittämiseen asukasmäärän ja palvelutarpeiden kasvua vastaavasti tarvitaan noin sadan miljoonan euron lisäys budjettiin. Luopumalla uusien ylijäämien tavoittelusta voidaan lisäksi työllistää työttömiä, parantaa työntekijöiden palkkausta, rakentaa lisää palveluasuntoja, lisätä peruskorjausta, hillitä asumiskustannusten nousua ja alentaa joukkoliikenteen lippujen hintoja. Kassaan jäisi silti vielä toista miljardia aiempien vuosien ylijäämiä.

 

(Kirjoitus Kallio-lehdessä 21/2018)