Keskustelu al-Holin leirillä olevien lasten ja äitien paluusta Suomeen on ollut hämmentävää ja surullista seurattavaa. Nyt odotetaan Sanna Marinin hallituksen poliittista linjausta, mutta odotukset siitä ovat ristiriitaiset.

Kyse on periaatteellisesti tärkeästä ratkaisusta, jossa hallituksen pitäisi arvioida kansainvälisten sopimusten ja perustuslain velvoitteita. Monet näyttävät kuitenkin peräänkuuluttavan poliittista päätöstä pikemminkin siksi, että etenkin keskustan johdon esittämien lausuntojen perusteella hallituksen arvellaan sivuuttavan turvallisuusriskeihin vedoten nuo velvoitteet muiden kuin pienten lasten osalta.

Erityisen hämmentävää on se, miten monet ovat valmiita jakamaan äideille kenttätuomioita ilman rikosten selvittämistä ja päättämään lastensuojelusta ilman lain edellyttämää prosessia.

Minulla ei ole mitään positiivisia ajatuksia ISISiä tukemaan lähteneitä kohtaan, mutta olen huolissani siitä, mitä Suomessa on tapahtumassa suhtautumisessa ihmisoikeuksiin ja oikeusvaltion keskeisiin periaatteisiin.

Turvallisuusriskit?

Suojelupoliisin lausuntoon vedoten on esitetty, että äitien ja jopa lasten tuominen on turvallisuusriski. Mutta eikö Al-Holin leirille jättämiseen liity mitään turvallisuusriskejä? Miten leirille jättäminen vähentäisi radikalisoitumisen vaaroja. Eihän leiri voi olla ikuinen ja radikalismia voi ruokkia myös leirin ulkopuolella se, jos lapset jätetään heitteille eikä äitejä kohdella oikeusvaltion periaatteiden mukaisesti.

Monien tutkijoiden mukaan leirillä olevien irtaantumista ISISistä auttaa eniten se, jos he saavat ammattilaisten apua ja he voivat sopeutua normaaliin arkeen. Lasten jättäminen leirille ei ainakaan vähennä turvallisuusriskejä.

Mielivaltaa vai oikeutta?

Rikoksiin syylliset on tietysti tuomittava. Mutta ensiksi pitää selvittää, ovatko he ja ketkä heistä ovat syyllistyneet rikoksiin. Lapsia ei voi rangaista heidän vanhempiensa teoista, ei myöskään epäämällä heidän tarvitsemansa apu. Mitä tulee äiteihin, aamun Helsingin Sanomien mukaan heitä ei ole vieläkään edes kuultu. Ainakin lasten osalta kyse on päivä päivältä pahemmasta heitteille jättämisestä, ja sekin on rikos.

Rojavan itsehallintoalueen viranomaiset, jotka al-Holin leiristä vastaavat, ovat ilmoittaneet, että he eivät päästä pois sellaisia henkilöitä, joita he epäilevät rikoksista. Toisaalta he ovat kertoneet, ettei heillä ole ainakaan toistaiseksi tiedossa rikospäilyjä leirillä olevien suomalaisten osalta. Pelkkä matkustaminen alueelle ei ole rikos eikä sekään ole rikos, jos on matkustanut ISIS-miehen mukaan.

Jos lapset ja äidit voivat palata Suomeen, on täällä mahdollisuus nostaa syytteet ja tuomita rikokset, jos siihen on perusteet. En väitä, että se on aina helppoa, mutta median mukaan Supo tietää keitä Syyriaan on mennyt ja millaisia verkostoja heillä on ollut.

Tuomioiden jakaminen ilman tutkintaa ja oikeudenkäyntiä on mielivaltaa, joka ei kuulu oikeusvaltioon. Ihminen on syytön, kunnes toisin todistetaan, vaikka esimerkiksi kokoomuksen kaupunginvaltuutettu Atte Kaleva tämän oikeusvaltion periaatteen haluaakin hylätä.

Lapsen etu

Lapsiasiamies, lastensuojelujärjestöt ja monet oikeustieteilijät ovat korostaneet, että YK:n Lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa valtiota huolehtimaan lasten turvallisuudesta ja suojelusta. Suomen perustuslaki ja Euroopan ihmisoikeussopimus puolestaan takaavat lasten ja heidän äitiensä oikeuden palata Suomeen. Lisäksi konsulilain ”päätarkoituksena on avustaa kansalaisia siirtymään kriisialueelta turvalliselle alueelle” (HE 283/1998).

Suomen viranomaisten vastuuta korostaa se, että Al-Holin leirillä olevilla äideillä ja lapsilla ei ole mahdollisuutta päästä sieltä, jos viranomaiset eivät heitä hae. Eikä tässä ole kyse rahasta (jolla omaiset olisivat jo tuoneet lapsia ja äitejä, jos se olisi ollut mahdollista). Helsingin Sanomissa julkaistussa kirjoituksessaan 15 oikeustieteen professoria korostivat, että lasten ja äitien paluun avustamisesta ei saa luopua rangaistuksena.

Niin kansainvälisten sopimusten kuin Suomen lain mukaan lapsen etu tulee asettaa etusijalle. Lapsen etua ei voida arvioida tilanteessa, jossa lapset ja heidän vanhempansa ovat Al-Holin leirillä. Lastensuojelu edellyttää, että lapset ja heidän äitinsä tuodaan pois leiriltä (tai että äidit antavat suostumuksensa tuoda vain lapset Suomeen). Turvallisuusnäkökohta ei voi sivuuttaa lapsen etua ja Suomen viranomaisten velvollisuutta sen turvaamiseen, korosti valtiosääntö-oikeuden professori Tuomas Ojanen A-Studiossa viime keskiviikkona.

Myös Rojavanin itsehallinnon edustajat ovat ilmoittaneet, että lapsia ja äitejä ei saa erottaa toisistaan pakolla, lapsia ei voi hakea pois ilman äitien suostumusta.

Samaan päätyivät äskettäin myös Saksan tuomioistuin ja Ranskan kansallinen ihmisoikeusvaltuuskunta, kuten Toni Selkälä Perustuslagiblogissa selvittää.

Puolustaako hallitus oikeusvaltiota?

Jo Sipilän hallituksen olisi pitänyt ryhtyä toimiin al-Holin leirillä olevien lasten tuomiseksi äitiensä kanssa Suomeen, jossa lastensuojelu ja mahdolliset rikokset olisi voitu selvittää. Myöskään Rinteen hallitus ei kyennyt huolehtimaan asiasta. Jopa tasavallan presidentti näyttää korostavan lasten oikeuksien ja oikeusvaltion sijasta ”turvallisuustekijöitä”.

Onko pelko perussuomalaisten kannatuksesta viemässä siihen, että kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia ja oikeusvaltion periaatteita aletaan Suomessa tulkita ”perussuomalaisittain”? – Toivottavasti Sanna Marinin hallituksen vastaus perussuomalaisten johdolla esitettyyn välikysymykseen osoittaa, että näin ei ole ja että hallituksen lupaukset oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien puolustamisesta eivät ole vain sanoja.

(Artikkelin kuva Chris McGrath/Getty Images)