Monenmoisia koplauksia on Helsingissä nähty virkamiesjohdon ja bisnesmiesten kesken. Silti johtavat virkamiehet kykenivät yllättämään eilen ensin kuulemistilaisuudessa Savoy-teatterin tulevaisuudesta ja sitten Lapinlahden entisen sairaala-alueen suunnitelmia koskevassa keskustelutilaisuudessa.

Kaupunki oli kutsunut Savoy-teatterin käyttäjäyhteisöjen edustajia kuulemistilaisuuteen, jossa oli tarkoitus keskustella teatterin uudelleenorganisoimisen vaihtoehdoista. Kyse on Helsingin keskustassa toimivasta hienosta 750 paikan teatterista, joka tunnetaan laadukkaasta ja monipuolisesta musiikki- ja muusta ohjelmistosta. Siellä on konsertteja maailmanmusiikista ja jazzista vähemmistöjen kulttuureihin, elokuva- ja tanssifestivaaleja sekä lasten, vammaisten, ikäihmisten ja erilaisten yhdistysten tapahtumia. Savoyn kävijämääräkin on kasvanut viidessä vuodessa 88 %.

Kaupungin kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialan tilaama konsulttiselvitys antoi hyvin positiivisen arvion Savoyn toiminnasta, sen merkityksestä Helsingin kulttuurielämän monipuolistamisessa ja teatterin poikkeuksellisen suuresta omarahoitusosuudesta. Yhtenä vaihtoehtona esitetylle Savoyn siirtämiselle yksityisen toimijan hoidettavaksi ei selvitys antanut oikeastaan mitään perusteita, päinvastoin. Selvityksessä todetut suurimmat ongelmat, kuten oman ravintolan puuttuminen ja Espa ulkoilmalavan rahoitus, ovat nekin sellaisia, joita ulkoistaminen ei ratkaise.

Heti tilaisuuden aluksi toimialajohtaja Laura Aalto ja kulttuurijohtaja Reetta Heiskanen kertoivat, että virkamiesvalmistelu on päätetty tehdä ns. public-private -mallilla niin, että kaupunki hakee yhdessä sijoitusyhtiö Ahlström Capitalin kanssa yksityisen operaattorin Savoy-teatterille. Siis konsulttiselvityksen tuloksista ja kuulemistilaisuudesta viis, virkamiesjohdolla on oma agenda.

Miksi valtuutetut ovat hiljaa?

Poliittisille päättäjille sitä kaupitellaan sillä, että rahaa tarvitaan kulttuuripalveluihin muualle Helsinkiin. Selvityksen perusteella on kuitenkin kyseenalaista, säästyykö ulkoistamisella rahaa, kun kaupunki lupaa tukea yksityistä operaattoria ja työntekijöille luvataan työpaikat muualla kaupungin organisaatiossa. Eikä satoja miljoonia ylijäämää tekevällä kaupungilla ole mitään syytäkään nollasummapeliin pienen kulttuuribudjetin sisällä.

Jatko riippuu nyt siitä, herättääkö kaupungin kulttuuritoimen yhden helmen siirtäminen yksityiselle bisnekselle laajempaa keskustelua – ja erityisesti, heräävätkö kaupunginvaltuutetut.

Onko kaikki jo sovittu?

Savoy-teatterista siirryin Lapinlahden yhteisön järjestämään keskustelutilaisuuteen alueen tulevaisuuden suunnitelmista. Siellä oli vielä enemmän dramatiikkaa.

Lapinlahden auditorio täyttyi kriittisistä kysymyksistä paikalle kutsutuille kaupunkiympäristötoimialan edustajille entisen sairaala-alueen tulevaa toimintaa ja peruskorjausta koskevan suunnittelun käynnistämisestä yhdessä kansainvälisen kiinteistösijoitusyhtiö NREP:n kanssa.

Virkamiesten selittelyt avoimuudesta erilaisille vaihtoehdoille eivät vakuuttaneet, kun heidän rinnallaan istuivat NREPin edustajat ja toimialan päätöksessä uuden toimintakonseptin suunnittelusta kerrotaan suoraan, että se tehdään NREP:n kanssa ja että ”kaupunki ja NREP perustavat tulevaisuudessa yhteisen kiinteistöosakeyhtiön, joka vastaa Lapinlahden tilojen kunnostamisesta, omistamisesta ja vuokraamisesta”. Yleisökysymyksiin vastatessaan NREP:n edustajat myönsivät, että he jatkavat Hill+Knowlton Strategies -viestintätoimiston käyttämistä Lapinlahti-projektissa. Kyseinen viestintätoimisto lobbasi kulissien takana NREP:n rahoilla kaupunginvaltuutetuille edellistä, vuonna 2020 hylättyä NREP-suunnitelmaa.

Virkamiehet sanoivat toteuttavansa kaupunginhallituksen päätöstä, valtuuston hyväksymiä strategioita ja taloudellisia realiteetteja. Todellisuudessa kaupunginhallitus ei ole päättänyt hankkeen valmistelemisesta ja toteuttamisesta NREP:n kanssa. Kun laajaa vastustusta herättänyt NREPin hanke hylättiin, kaupunginhallituksen jatkovalmistelua koskeva linjaus lähti kaupungin vahvasta roolista ja Lapinlahden nykyisten toimijoiden osallisuudesta, mutta jätti auki mahdollisuuden myös NREP:n osallistumiselle.

Lapinlahden rakennusten siirtämistä kiinteistöyhtiölle, jossa kansainvälisellä sijoitusyhtiöllä on keskeinen ja mahdollisesti jopa ratkaiseva osuus, ei voi perustella myöskään strategioilla, joita kaupunginvaltuusto on päättänyt. Niiden mukaan kaupungin tehtäviin kuuluu arvokkaan kulttuuriympäristön suojelu, asukkaiden hyvinvoinnin ja mielenterveyden edistäminen sekä kulttuuri- ja kansalaistoiminnan tukeminen. Kiinteistöstrategian mukaan kaupunki voi säilyttää omistuksessaan ja vuokrata markkinavuokria edullisemmin suojeltuja arvorakennuksia, jollaisista Lapinlahdessa on kyse. Eivätkä talouden realiteetitkaan estä 20 miljoonan euron peruskorjaushanketta, kun kaupungin ensi vuoden budjetti on 426 miljoonaa ylijäämäinen ja investoinnit lähes miljardi euroa.

Kymmenien miljoonien lahjoitus tarjolla

Varsinainen draama auditoriossa alkoi sen jälkeen, kun virkamiehiltä oli kysytty vaihtoehtoja NREP:n kanssa tehtävälle suunnitelmalle. Puheenvuoron pyysi Dream Broker -yhtiön omistaja ja johtaja, joka ilmoitti kaupungin sivuuttaneen esityksen, joka lupaa rahoituksen Lapinlahden nykyisten toimijoiden esittämälle Lapinlahti 360 -suunnitelmalle, mielenterveystyön kehittämiselle Lapinlahdessa ja alueen rakennusten peruskorjaamisen.

Hän sanoi, että ei tavoittele päätösvaltaa vaan haluaa tehdä lahjoituksen, jolla Lapinlahden nykyisten toimijoiden, kuten Lapinlahden Lähteen, Pro Lapinlahden ja Mieli ry:n, kanssa perustettava säätiö turvaisi mahdollisuudet jatkaa ja kehittää alueella mielenterveys-, kulttuuri- ja muuta toimintaa.

En tunne Dream Brokeria enkä sen omistajaa. Mutta tällainen esitys ja mahdolliset muutkin esitykset on tietysti syytä ottaa mukaan arvioitaessa Lapinlahden kehittämisen erilaisia vaihtoehtoja. Etenkin, kun ilmeni, että kaupunkiympäristötoimialan ja NREPin alustavien suunnitelmien mukaan Lapinlahden nykyisille toimijoille jäisi vain kolmasosa tiloista – ja sekin vain, jos heillä on varaa siirtyä pois pariksi vuodeksi peruskorjauksen tieltä ja maksaa sen jälkeen uuden kiinteistöyhtiön pyytämä vuokra.

Virkamiehet eivät osanneet selittää, miksi vaihtoehtoista tarjousta ei ole huomioitu, kun alueen suunnittelua on käynnistetty uudelleen. Eivät myöskään sitä, miksi toimialan johto on päättänyt tehdä valmistelua vain NREP:n kanssa, antamatta muille mahdollisuutta tehdä tarjousta. Kuka ja mitä on NREPin kanssa sopinut, kun edes taloudellisesti ja toiminnallisesti paljon enemmän lupaavaa ehdotusta ei oteta reilusti pöydälle ja avoimesti NREPn kanssa vertailtavaksi?

Virkamiehet yrittivät vähätellä suunnittelun käynnistämistä uudelleen NREP:n kanssa puhumalla vain alustavista askelmerkeistä. Esitin, että kaupunkiympäristötoimialalla on syytä ottaa aikalisä, selvittää avoimesti muita vaihtoehtoja on ja tehdä sen jälkeen uudet askelmerkit. Kaupungin heitteille jättämän Lapinlahden uuteen eloon nostaneet mielenterveystyön, kulttuurin ja kansalaisyhteiskunnan toimijat pitää ottaa aidosti mukaan alueen toiminnan ja peruskorjauksen suunnitteluun, käytännössä eikä vain muodollisesti.

Kaupunkiympäristötoimialan Kerro kantasi -kyselyyn kannattaa osallistua (se päättyy 20.1.2023) ja tehdä sen kommenteista selkeä kannanotto kiinteistösijoittajien bisneshankkeita vastaan. Samoin kannattaa ilmoittautua mukaan kaupunkiympäristötoimialan järjestämiin avoimiin työpajoihin ja nostaa niissä esille vaihtoehtoja, joilla Lapinlahti kuuluu kaikille, ei kansainvälisille kiinteistökeinottelijoille.