Helsingin valtuusto keskusteli eilen ensi vuoden talousarviosta, johon kukaan ei esittänyt muutoksia. Palvelujen määrärahojen alibudjetoiminen jatkuu ja työntekijöitä vähennetään, vaikka asukasmäärä kasvaa noin 9 000 ja palvelujen tarpeet muutenkin lisääntyvät.

Samaan aikaan budjettiesityksen tavoitteena on kasvattaa kaupungin ylijäämiä ensi vuonna noin 200 miljoonalla eurolla, vaikka edellisten vuosien ylijäämiä makaa käyttämättömänä pankkitileillä yli 1,2 miljardia ja tämän vuoden ylijäämäksi ennustetaan 370 miljoonaa euroa.

Keskustelussa kaikkien ryhmien edustajat kehuivat budjettiesitystä, vaikka asukasta kohti on palveluihin entistä vähemmän rahaa. Sosiaali- ja terveyspalveluihin on budjettiesityksessä jopa 11 miljoonaa euroa vähemmän rahaa kuin tänä vuonna käytetään ja sote-resursseja leikataan muita aloja kovemmalla tuottavuustavoitteella. Kouluihin on budjettiesityksessä oppilasta kohti aiempaa vähemmän resursseja. Työllisyyteen ei tule yhtään lisää vaan satoja työpaikkoja lopetetaan. Lähiterveysasemia vähennetään. Vuokria ja tonttivuokria nostetaan jne.

Kaiken lisäksi budjettiesitys on kirjoitettu uuteen toimialamalliin vedoten niin, että siitä ei saa mitään tietoa menojen jakautumisesta toimialan sisällä. Esimerkiksi kasvatuksen ja koulutuksen toimialalta kerrotaan vain menot yhteensä – noin 1,1 miljardia – eikä lainkaan sitä, paljonko tästä käytetään mihinkin: varhaiskasvatukseen, perusopetukseen, ammatillisen opetukseen ja vapaaseen sivistystyöhön. Sama ongelma koskee muitakin toimialoja. Esimerkiksi vanhuspalvelujen tai vaikkapa kirjastojen määrärahoja ei kerrota.

Käytännössä tämä tarkoittaa toimialojen johtavien virkamiesten vallan kasvua. Valtuutetut eivät edes tiedä budjettikirjan perusteella, minkä verran toimialojen eri palveluissa on määrärahoja. Valtuustoa vietiin kuin lammaslaumaa.

SKP:n ja Helsinki-listojen ryhmä julkaisi lokakuussa vaihtoehtobudjetin. Se löytyy nettisivuiltamme http://www.helsinki-listat.fi/skpn-ja-helsinki-listojen-vaihtoehtobudjetti-2018/