Orpon-Purran hallitus ajaa heikennyksiä työntekijöiden asemaan, ihmisten sosiaaliturvaan, koulutukseen, ympäristönsuojeluun ja moniin muihin tärkeisiin asioihin. Samalla se haluaa rajoittaa lakko-oikeutta vähentääkseen työntekijöiden mahdollisuuksia vastustaa heikennyksiä ja vaikuttaa päätöksiin.

Monet uudistuksesta yleisestä äänioikeudesta alkaen on saatu aikaan työväenliikkeen mielenosoituksilla ja poliittisilla lakoilla. Tukilakoilla ovat toiset ammattiliitot puolestaan tukeneet työnantajien ja valtiovallan ahdistamien alojen työntekijöiden kamppailuja. Näitä molempia lakkoja oikeistohallitus haluaa nyt rajoittaa.

Demokratia ei ole vain äänestämistä vaaleissa. Demokratiaan kuuluu ihmisten oikeus vaikuttaa myös vaalien välillä ja puolustaa oikeuksiaan työtaisteluilla, muistuttaa Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliiton yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö Vesa Mauriala blogissaan JHL:n nettisivuilla.

 

Ei paluuta 30-luvulle

Esimerkiksi Ranskassa, Tanskassa, Belgiassa ja Espanjassa on järjestetty paljon enemmän lakkoja kuin Suomessa. Se, että hallitus haluaa nyt rajoittaa lakko-oikeutta Suomessa, johtuu sen pyrkimyksistä vahvistaa työnantajien komentovaltaa ja vähentää työväenliikkeen mahdollisuuksia vastustaa heikennyksiä.

Suomen kommunistisen puolueen Helsingin piiri ei hyväksy oikeistohallituksen ja työnantajaliittojen ajamaa paluuta 1930-luvun lapuanliikkeen aikoihin. SKP tukee ammattiyhdistysliikkeen taistelua lakko-oikeuden, yleissitovien työehtosopimusten ja sosiaaliturvan murentamista vastaan.

Vaikka Petteri Orpon ja Riikka Purran hallituksen takana on kansanedustajien enemmistö, ei hallituksen ajamilla heikennyksillä ole kansalaisten enemmistön tukea. Ammattiyhdistysliike on saanut Suomen oloissa poikkeuksellisen mittaville lakoille myös tavanomaista enemmän tukea ja ymmärrystä. Ne on nähty demokratiaa ja sosiaaliturvaa puolustavana toimintana.

Tämä kamppailu jatkuu ja siinä tarvitaan entistä laajempaa yhteistyötä ammattiyhdistysliikkeen, kansalaisjärjestöjen, tutkijoiden, taiteilijoiden ja muiden demokratiaa ja perusoikeuksia puolustavien kesken.

(Artikkeli Eespäin-lehteen 1/2024)