Maunulan, Oulunkylän, Pakilan, Pirkkolan, Pihlajamäen ja Paloheinän-Torpparinmäen kaupunginosayhdistysten edustajat tapasivat 10. kesäkuuta apulaispormestari Daniel Sazonovin ja muita sote-lautakunnan jäseniä näiden kaupunginosien terveysasemien ja muiden sote-lähipalvelujen säilyttämiseksi.

Alueella on nyt noin 90 000 asukasta ja asukasmäärä nousee kaavapäätösten toteutuessa 2030-luvulla noin 130 000:een. Suomen kaupunkien nykyisten asukasmäärien vertailussa tämä olisi seitsemänneksi suurin ja isompi kuin esimerkiksi Kuopio, jossa on kahdeksan terveysasemaa. Helsingin sote-virkamiesjohto valmistelee kuitenkin Maunulan, Paloheinän ja Pihlajamäen terveysasemien, neuvoloiden, hammashoitoloiden ja perhepalvelujen keskittämistä yhteen jättikeskukseen Oulunkylään.

Esitimme Maunulan, Oulunkylän, Paloheinän ja Pihlajamäen terveysasemien alueiden tarpeista ja erityispiirteistä lähtevää pilottia lähipalveluihin perustuvasta palveluverkosta. Samalla voitaisiin kehittää mm. kotiin, kouluihin ja päiväkoteihin tarjottavia palveluja.

Sote-lautakunnan jäsenet kiittivät, että olimme liikkeellä hyvissä ajoin ennen kuin esitykset alueen palveluverkosta tulevat lautakuntaan. Täsmällisiä lupauksia lautakunnan jäsenet eivät esittäneet, mutta he totesivat selvästi tarpeen hakea ratkaisuja, jossa kaikkia palveluja ei keskitetä Oulunkylään. Puheenvuorojen perusteella lautakunnan jäsenet ymmärsivät, että näiden neljän terveysaseman laaja alue ei muodosta mitään sellaista kaupunkirakenteen ja liikenteellistä kokonaisuutta, johon riittää yksi iso palvelujen keskus. Tarpeellisena pidettiin myös alueen palvelutarpeiden arviota, jota ei virkamiesten valmistelemassa palvelujen keskittämisessä ole tähän mennessä tehty.

Seuraavaksi asia tulee esille Oulunkylän keskustan uuden asemakaavan valmistelussa ja syksyllä, kun kaupunginvaltuusto linjaa uuden sote-lain edellyttämässä hyvinvointisuunnitelmassa, jatketaanko lähipalvelujen lopettamista ja palvelujen keskittämistä.