Maunulassa on kokemusta asukkaiden osallistumisessa: Maunula-talon ja alueen yhteissuunnittelu, osallistuva budjetointi, asukastaloraati, aluefoorumit, nuorten Ruuti ja Hekan vuokralaisdemokratia.

Mitä uutta kaupunginhallituksen marraskuussa päättämä osallisuusmalli tuo asukkaiden mahdollisuuksiin vaikuttaa Maunulan ja Helsingin kehitykseen? Valitettavasti ei juuri mitään. Pikemminkin se sivuuttaa saadut kokemukset ja tarpeen luoda lähidemokratialle pysyvämpiä puitteita.

Uusi kuntalaki antaa mahdollisuuden siirtää päätösvaltaa lähipalveluja ja asuinalueita koskevissa ratkaisussa asukkaille ja heidän valitsemilleen alueellisille toimielimille. Helsingin osallisuusmallissa ne loistavat poissaolollaan. Vuokralaisdemokratiaa ajetaan alas Hekassa.

Mallia valmisteltaessa puhuttiin osallistuvan budjetoinnin laajentamisesta nuorisotoimen ohella muille toimialoille. Nyt päätetyssä mallissa osallistuva budjetointi rajataan virkamiesten ylhäältä päin johtamaksi ”karkkipäiväksi”, joka ei koske kaupungin varsinaista toimintaa vaan pieniä erillisiä hankkeita. Siihen varataan vain promille kaupungin budjetista. Samalla lopetetaan Lähiörahasto, jonka kautta on tuettu paljon isommilla summilla asuinalueiden kehittämistä.

Lähidemokratialle on tarvetta ja mahdollisuuksia. Jotta se ei jää puuhasteluksi, pitää jakaa uudelleen valtaa ja siihen liittyviä resursseja. Esimerkiksi Maunula-talon osallistuvalla budjetoinnilla pitää voida vaikuttaa myös kirjaston aukiolon ja talon toiminnan laajentamiseen viikonloppuina.

 

(Kirjoitus julkaistu Maunulan Sanomissa 4 / 2017)