Kyselytunnilla kilpailuttamisesta

Valtuutettu Lehtola nosti kysymyksessään esille esimerkkejä kilpailuttamisen epäonnistumisesta.

Tämän päivän lehti kertoo taas uudesta tapauksesta: Kilpailuttamisen tuloksena isolla osalla Ebeneser-koulua käyvistä dysfaattisista erityisryhmien oppilaista koulumatkat venyvät laittoman pitkiksi, yhteen suuntaan jopa yli kaksituntisiksi.

Kilpailuttamisen perusteella valittu yhtiö soittelee yömyöhällä lasten vanhemmille seuraavan aamun aikatauluista, kieltäytyy kertomasta työntekijöiden nimiä eikä vastaa ilmoittamistaan kontaktinumeroista.

Tämä on taas yksi esimerkki siitä, miten kilpailuttaminen on merkinnyt käytännössä sitä, että lapsista, vammaisista, vanhuksista ja muista palvelujen tarvitsijoista on tehty koekaniineja palvelualan kaupallisen toiminnan laajentamisessa. Taas kerran kilpailuttamisen voittanut yritys harjoittelee ja tekee eräänlaisia ihmiskokeita palveluja tarvitsevilla ihmisillä, jotka kaupungin viranomaiset ovat jättäneet tällaisten markkinoiden armoille.

Minusta valtuuston pitäisikin arvioida, ei vain kilpailuttamisen osaamiseen liittyviä ongelmia vaan ennen muuta sitä, sopiiko kilpailuttaminen toimintamalliksi kunnallisiin peruspalveluihin.

Helsingin kaupungille 90-luvulla määriteltyjen kilpailun käytön periaatteiden jälkeen on myös kilpailuttamista koskeva Suomen ja EU:n lainsäädäntö muuttunut. Kysynkin kaupunginjohtajalta, aiotaanko kilpailun käytön periaatteet ottaa uudelleen arvioitavaksi ja tuoda valtuuston käsittelyyn?