Kuuluuko asukkaiden ääni Helsingissä?

4.4.2005

Useimmat helsinkiläiset kokevat, että heidän äänensä ei kuulu eikä vaikuta kaupungin päätöksentekoon. Uusi kaupunginvaltuusto on aloittanut kautensa monilla valinnoilla ja linjapäätöksillä, joissa olisi voitu luoda uudenlaista suhdetta asukkaiden ja päätöksenteon, myös poliittisen ja virkamiesvalmistelun välille. Valitettavasti näin ei ole kuitenkaan tapahtunut.

Tästä kertoo tapa, jolla Helsingille valittiin uusi kaupunginjohtaja. Valinta ratkaistiin jo syksyllä pienessä piirissä, ilman avointa keskustelua ja kuulematta edes niitä valtuustoryhmiä, joiden nimissä sopimus tehtiin.
Pajusen ”ylpeyden aiheet”

Kun valtuusto kävi keskustelun ensi vuoden budjetin raameista, kehui uudeksi kaupunginjohtajaksi valittu kokoomuksen Jussi Pajunen olevansa ylpeä siitä, että Helsinki käytti viime vuoden lopussa palveluihin vähemmän rahaa kuin kolme vuotta sitten. Vastaamatta jäi, kuinka monelle turhaan vammaiskuljetusta odottaneelle, lastensa koulun lopettamisesta huolestuneelle, hammashoitoon turhaan yrittäneelle, pätkätyöläiselle tai työttömälle hän on kertonut tästä ylpeyden aiheestaan.

Samaan aikaan kun ihmisten tarpeet laajenevat, korostaa oikeisto kunnan tehtävien supistamista ”ydintoimintoihin”. Tätä perustellaan taloudella. Mutta rahaa on Helsingissä ja Suomessa enemmän kuin koskaan.

Kaupungin kassavarat ovat kasvaneet parissa vuodessa vähän yli 200 miljoonasta lähes 600 miljoonaan euroon. Helsinki on muuttunut valtionosuuksien tasauksessa yli 100 miljoonan nettomaksajasta yli 100 miljoonan euron saajaksi. Vaikka se on joutunut ottamaan velkaa, kun eduskunta on leikannut mm. kuntien osuutta yhteisöverotuotoista, on Helsingillä lainasaamisia enemmän kuin velkaa. Kaupungin talous on ylijäämäinen, kun lukuun otetaan myös sen omistamat liikelaitokset.

Myös tärkeysjärjestystä rahankäytössä voisi muuttaa. Luopumalla yli 250 miljoonaa maksavasta keskustatunnelista löytyisi rahaa joukkoliikenteen kehittämiseen. Kiinteistövirasto voisi lopettaa markkinavuokrien perimisen kouluilta ja muilta peruspalveluilta.
Helsinki tarvitsee peruspalveluohjelman

SKP:n ja asukaslistan valtuustoryhmä ehdotti peruspalveluohjelmaa, jolla siirryttäisiin leikkaamisesta, kilpailuttamisesta ja yksityistämisestä takaisin julkisten palvelujen kehittämiseen.
Esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon menojen lisäys tämän vuoden budjetissa ei riitä edes hoitotakuun kunnolliseen toteuttamiseen ja koko nykyisen henkilöstön palkkoihin. Samaan aikaan on tarve lisätä resursseja, kun työntekijät uupuvat, väestö ikääntyy, joka viides nuori jää peruskoulun jälkeen vaille jatkokoulutusta, rakennetyöttömyys koettelee, asumistaso on maan keskiarvoa alhaisempi, maahanmuuttajien osuus kasvaa, ympäristökysymykset vaativat ratkaisuja…

Lakisääteisten palvelujen alibudjetoimisen lopettamiseksi olisi budjettiraamiin pitänyt lisätä ainakin 100 miljoonaa euroa. Muut valtuustoryhmät kokoomuksesta vasemmistoliittoon kuitenkin alistuivat siihen, että talousjohdon valmistelemaan budjettiraamiin ei saanut valtuustossa tehdä mitään muutoksia.
Kilpailuttamisen uhkat

Vammaisten kuljetuspalvelujen keskittämisen ja kilpailuttamisen katastrofaalisten kokemusten olisi luullut antaneen aihetta uusiin arvioihin. Budjettiraamin perustaksi hyväksyttiin kuitenkin kilpailuttamisen jatkaminen ja laajentaminen uusille alueille.

Seuraavaksi aiotaan kilpailuttaa palvelukeskusta, Palmiaa, joka huolehtii ruoka-, siivous- ja muista ns. tukipalveluista. Näin siitä huolimatta, että jopa kaupungin tilaama ulkopuolinen Nordic Adviser Groupin selvitys osoittaa, ettei monissa näistä palveluista ole edes edellytyksiä aidolle kilpailulle. Markkinoita hallitsee pari ylikansallista yhtiötä ja ”Palmia tulee lähtötilanteessa häviämään suurimman osan kilpailutettavista toiminnoista”. Kuntaliiton mukaan kilpailuttamista koskevat kaupungin ohjeet uhkaavat jopa johtaa siihen, että kaupunki joutuu rahoittamaan jopa tappiollista toimintaa.

Myös EU:n julkisia hankintoja koskevat normit ja tekeillä oleva palveludirektiivi antavat aihetta laittaa jarrut päälle kilpailuttamisen laajentamisessa.
Kunnallisvero progressiiviseksi

Kaupunginhallituksessa istuvien ryhmien yksimielisesti hyväksymien budjettiraamien perusteluissa otetaan annettuna kuntien veropohjan kaventuminen. Kuitenkin juuri nyt pitäisi vaikuttaa valtiovallan valmistelemiin esityksiin kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmien muutoksista. Kunnissa pitäisi siirtyä selvästi progressiiviseen verotukseen. Kun samalla pidetään huolta siitä, että valtio ei vähennä omaa rahoitusvastuutaan ja että pääomatulot otetaan kunnallisveron piiriin, voidaan progressio toteuttaa tavalla, joka ei kaadu keskituloisten niskaan eikä lisää kuntien välistä eriarvoisuutta.

(Artikkeli Eespäin-lehti kevät 2005)

© 2019 Yrjö Hakanen
webDesign: Mekanismi »