Kurdit ja ihmisoikeudet kaupan Nato-basaarissa

29.6.2022

 

Sotilaallisen liittoutumattomuuden hylkääminen ja liittyminen Natoon tarkoittaa käytännössä myös luopumista ihmisoikeusperustaisesta ulkopolitiikasta, ihmisoikeuksia kunnioittavasta pakolaispolitiikasta, aseiden viennin rajoittamisesta sotaa käyvään maahan ja sotilaallisen voimankäytön vastustamisesta. Ainakin, jos on kyse Turkista.

On hämmästyttävää, miten jopa vasemmiston ja vihreiden edustajat iloitsevat eilisestä sopimuksesta, ”yhteisymmärryspöytäkirjasta”, jolla Suomen ja Ruotsin hallitukset ostivat Turkin Recep Erdoğanin hallinnon tuen maittemme Nato-jäsenyydelle myymällä kurdien oikeudet ja ulkopolitiikan keskeiset periaatteet.

*****

Vaikka muotoilut ovat osin yleisiä ja tulkinnanvaraisia, sitoo sopimus Suomen ja Ruotsin hallituksia ”laajentamaan täyttä tukeaan” Turkille sen turvallisuusuhkia vastaan. Tähän vedoten presidentti Erdoğanin hallinto katsoo saaneensa myös Suomen ja Ruotsin tuen kurdien oikeuksien polkemiselle, demokratian rajoittamiselle ja hyökkäyksille Syyrian ja Irakin pohjoisosiin. Presidentti Sauli Niinistön eiliset lausunnot viittaavat siihen, että näille tulkinnoille on annettu myös tilaa neuvotteluissa.

Pöytäkirjassa Suomi ja Ruotsi lupaavat ”varmistaa, että niiden kansalliset asevientisäännöt mahdollistavat uusia sitoumuksia liittolaisia ​​kohtaan ja kuvastavat niiden asemaa Naton jäseninä”. Selkokielellä tämä tarkoittaa asekaupan sallimista Turkin kanssa, vaikka se käy sotaa kurdeja vastaan sekä miehittää alueita Syyrian ja Irakin pohjoisosissa.

Suomen ja Ruotsin arviot terroristisista järjestöistä ovat tähän asti olleet erilaiset kuin Turkin hallinnolla, joka pitää terroristisena lähestulkoon kaikkea kurdien toimintaa ja myös monia muita Turkin nykyistä politiikkaa arvostelevia. Nyt Suomen ja Ruotsin hallitukset lupaavat vastustaa ja estää Kurdistanin työväenpuolue PKK:n ohella myös ”kaikkien muiden terrorististen järjestöjen ja niiden laajennusten” sekä niihin jotenkin sidoksissa olevien ja niistä inspiroituneiden ryhmien ja verkostojen toiminnan. Keitä kaikkia tällä tarkoitetaan, riippunee paljon Turkin tulkinnasta.

Turkki on tunnetusti harjoittanut vakoilua ja väkivaltaa Turkista lähteneitä pakolaisia ja laajemminkin kurdeja vastaan. Näyttää siltä, että tämä toiminta aiotaan ainakin jossain määrin ”laillistaa”. Pöytäkirjan mukaan terrorismin torjuntaa ja muita yhteisiä haasteita varten luodaan Turkin, Ruotsin ja Suomen yhteinen mekanismi kaikille hallinnon tasoille, mukaan lukien poliisi- ja tiedusteluviranomaiset.

Toisin kuin presidentti Niinistö eilen illalla kertoi, sovittiin lisäksi, että ”Suomi ja Ruotsi ryhtyvät kaikkiin tarvittaviin toimiin tiukentaakseen edelleen kansallista lainsäädäntöä terrorismin vastaista taistelua varten”. Samalla ne lupasivat käsittellä Turkin terrorismista epäiltyjä koskevat luovutuspyynnöt nopeasti ottaen huomioon mm. Turkin toimittamat tiedot.

Suomi ja Ruotsi sitoutuvat myös ”torjumaan disinformaatiota” yhdessä Turkin kanssa. Ovatko Suomen ja Ruotsin hallitukset hiljaisesti siunaamassa myös Erdoğanin hallinnon pyrkimykset poistaa julkisuudesta kurdien oikeuksia puolustavat puheenvuorot ja vaieta esimerkiksi kurdien oikeuksia puolustavan vasemmistolaisen HDP-puolueen kansanedustajien, pormestareiden ja jäsenten vangitsemisista?

Kaikki tämä haastaa laajentamaan kurdi-solidaarisuustoimintaa.

*****

Toki Suomen laki ja kansainväliset ihmisoikeussopimukset velvoittavat edelleen. Mutta kuinka pitkälle niistä joustetaan jatkossa, kun myös SDP, Vasemmistoliitto ja vihreät ovat valmiita joustamaan niistä jo nyt Nato-jäsenyyden vauhdittamiseksi? Jos jo nyt nöyristellään Turkin vaatimusten edessä näin, mihin kaikkeen Suomen hallitus on valmis vielä isompien ja vaikutusvaltaisempien Nato-maiden vaatimuksesta?

© 2022 Yrjö Hakanen
webDesign: Mekanismi »