Kruunusiltojen sadat miljoonat ja vaihtoehdot

31.7.2021

 

Suomen pisimmän siltahankkeen, Helsingin Kruunusiltojen kustannusten nousu ja päätöksenteko saa kovaa kritiikkiä eilen julkaistussa konsulttiyhtiö KPMG:n selvityksessä. Pormestarikautensa nyt päättävä Jan Vapaavuori tilasi selvityksen, kun siltahankkeen kokonaisuuden kustannusten todettiin keväällä kohonneen viidessä vuodessa 430 miljoonasta liki 800 miljoonaan euroon.

Aluksi 125 – nyt liki 800 miljoonaa

Itse asiassa hinta on paisunut vielä enemmän, jos nykyistä hintaa verrataan siihen, mitä siltahankkeen suunnittelun alkaessa kaupunginvaltuustolle esitettiin. Kun valtuustolle esitettiin vuonna 2008 siltahankkeen valmistelua, oli hinta-arvio 125 miljoonaa euroa. Olin silloin ainoa valtuutettu, joka vastusti hanketta ja esitti asian uutta valmistelua.

Kun hankkeen suunnitelma ja asemakaava tuotiin 2015 valtuuston päätettäväksi, sillan kustannuksiksi esitettiin 170 miljoonaa euroa. Totesin silloin valtuustossa, että sillan molempiin päihin tarvittavien raitioliikenteen ja muun liikenteen järjestelyjen takia hinta tulee muista aineistoista löytyvien tietojen perusteella olemaan ainakin 320 miljoonaa. Apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki vakuutti silloin valtuustolle, että lopullinen hinta jää lähemmäs 200 miljoonaa eikä missään tapauksessa nouse 300 miljoonaan. Esitin René Hurstin kanssa hankkeen hylkäämistä, mutta valtuusto hyväksyi sen äänin 64 – 9. Hinnan ohella kyse oli asioista, joita ei voi mitata rahassa: kansallismaisemasta, kulttuuriympäristöstä ja luontoarvoista.

Seuraavana vuonna valtuuston päätettäväksi tuodussa hankesuunnitelmassa hinta oli 259 miljoonaa euroa. Silloin valtuusto torjui ensin Björn Månssonin ym palautusesitykset ja sen jälkeen SKP:n ja Helsinki-listojen edustajana tekemäni hylkäysesityksen äänin 63 – 6, tyhjää 13.

Sittemmin hanke on laajentunut, esimerkiksi Hakaniemenrannan rakentamissuunnitelmien myötä, mikä selittää osan kustannusten noususta. Mutta vain osan – etenkin kun hanketta on toisaalta hieman karsittu raitiolinjan molemmista päistä kustannusten nousun hillitsemiseksi. Rakennuskustannusten yleinen nousu 2016 – 2021 selittää KPMG:n mukaan vain 17 miljoonaa kokonaishinnan satojen miljoonien noususta.

Erityisen raju on Kruunusiltoihin liittyvien hankkeiden, kaluston ja varikon hinta-arvion paisuminen. Niiden hintalappu on kasvanut valtuuston 2016 päättämästä 165 miljoonasta eurosta 433 miljoonaan – ja suurelta osin ilman valtuuston päätöksiä.

Rakennusliikkeiden bisnes

Hinnan nousu moninkertaiseksi alun perin esitetystä ei johdu vain kokonaisuuden arvioimisen vaikeudesta ja suunnitelmien muutoksista.

Kruunusillat ei ole oikeastaan missään vaiheessa ollut ensi sijassa liikenneratkaisu vaan ennen muuta keino lisätä rakentamista Helsingin rannoille ja saariin. Kun siltahanke hyväksyttiin, suunnitelman karttoihin kuului raitioyhteyden jatkaminen Laajasalosta Vartiosaaren ja Ramsinniemen kautta Vuosaaren metroasemalle. Länsipäässä hanke liittyy entisen Sörnäisten sataman Nihtin alueen ja nyttemmin myös Hakaniemenrannan rakentamiseen. Liikenneinvestointina siltahanke ei ole kannattava, mutta se nostaa sen alueelle rakennettavien asuntojen hintoja – ja rakennusliikkeiden tuottoja.

Ison hankkeen ja sen kustannusten kokonaisuuden pilkkominen ja hämärtäminen on yleisemminkin kaupunkiympäristötoimialalla vallalla oleva käytäntö. Sillä voidaan nopeuttaa hankkeiden etenemistä, mutta samalla se on omiaan vahvistamaan johtavien virkamiesten roolia suunnitelmien valmistelussa yhdessä sijoittajien ja rakennusliikkeiden kanssa. Kruunusiltojen tapauksessa hankkeen kustannusten esittäminen vain osittain ja kokonaiskustannusten näyttäminen todellista paljon pienempänä oli myös keino esittää hanke vaihtoehtoihin verrattuna paremmassa valossa ja suostutella päättäjiä hyväksymään kallis hanke.

Johtajien vastuu?

KPMG suosittelee selvityksensä perusteella muun muassa päätösten tekemistä jatkossa kaksivaiheisesti, ensin suunnittelun jatkamisesta ja vasta myöhemmin varsinainen toteutuspäätös. Myös kustannustaso tulisi hyväksyttää uudelleen ennen töiden käynnistämistä.

Minusta on tarpeen arvioida myös hankkeen johtoryhmän roolia, jonka pormestari oli jostain syystä rajannut KPMG:n toimeksiannon ulkopuolelle. Tarkastuslautakunnan olisikin syytä selvittää, miten kaupunkiympäristön toimialajohtaja, kaupungin rahoituspäällikkö, liikennesuunnittelupäällikkö, HKL:n ja muut päälliköt ovat hoitaneet vastuunsa hankkeen johtoryhmässä.

Vaihtoehtojen selvittäminen

Samoin olisi syytä selvittää kaupungin mahdollisuus laittaa siltahanke jäihin ja ainakin selvittää sen mahdolliset vaihtoehdot. Kustannusten valtavan nousun ohella perusteita tälle antaa se, että Korkein hallinto-oikeus kumosi Helsingin yleiskaavassa ja osayleiskaavassa Vartiosaareen ja Ramsinniemeen osoitetun rakentamisen, johon Kruunusillat-raitiotien oli tarkoitus liittyä. Aikoinaan vaihtoehtona esitettiin lauttayhteys Kruunuvuorenrannasta Helsingin kantakaupunkiin ja raitioyhteys Laajasalosta Herttoniemen metroaseman kautta niin Kalasataman suuntaan kuin itään.

 

(Artikkelin kuva Kruunusillat)

© 2021 Yrjö Hakanen
webDesign: Mekanismi »