Kosto-iskujen sijasta on vähennettävä eriarvoisuutta

15.9.2001

Kosto-iskujen sijasta on vähennettävä eriarvoisuutta 

Yhdysvaltoihin tiistaina tehty terrori-isku on rikos, jolle
ei ole mitään oikeutusta. Siihen ei pidä kuitenkaan vastata uusilla
valtiollisilla terroriteoilla.

On selvää, että sotilaalliset kostoiskut eivät lopeta
terrorismia. Ne toistavat terrorismin logiikkaa murhaamalla viattomia siviilejä
ja syyllistämällä jopa kokonaisia kansoja. USA:n hallinto itse syyllistyy
jatkuvasti rikoksiin kansainvälistä oikeutta vastaan, kuten Jugoslavian, Irakin
ja Sudanin pommitukset, Israelin miehityshallinnon aseistaminen, ABM-sopimuksen
rikkominen ja Kuuban saarto osoittavat. 

Kuten aiemminkin, terrorismi on taas kerran voimistamassa
oikeistolaista kovaa linjaa, militarismia, poliisivaltaa, muukalaisvihaa ja
alistamista.

Suomen hallituksen
irtisanouduttava kostoiskuista
 

Nykyisessä ilmapiirissä on tärkeä nostaa esiin vaihtoehto
koston ja väkivallan kierteelle, joka uhkaa johtaa vain yhä pahempaan. Suomen
hallituksen pitäisikin irtisanoutua USA:n ja Naton sotilaallisen koston ja voiman politiikasta, eikä tukea sitä.

Hallituksen Göteborgin huippukokouksen jälkeen esittämä
globalisaatioselonteko kertoo siitä, miten Suomenkin poliittinen eliitti
kokoomuksesta vasemmistoliittoon haluaa sulkea silmänsä siltä
epäoikeudenmukaisuudelta ja rakenteelliselta väkivallalta, joka ruokkii
epätoivoisia ja väkivaltaisia reaktioita. Selonteossa sivuutetaan kokonaan
globaalin eriarvoisuus, köyhyys, 
ylikansallisten yhtiöiden valta ja Naton voimapolitiikka.
Samalla siinä hylätään mm. ATTAC-liikkeen ajaman Tobin veron kaltaiset keinot
rajoittaa tai edes hillitä finanssikeinottelua. 

Valitettavasti kyse ei ole vain silmien sulkemisesta ja
toimettomuudesta.
 

STOP Naton
sotaharjoitukselle Santahaminassa

Tällä viikolla pidetään Santahaminassa Helsingissä Naton
Pohjois-Euroopan alueen kenraaleiden johtama esikuntasotaharjoitus. Puolustusvoimien
lehdistötiedotteen mukaan se vastaa Naton Kosovon operaation tasoisen esikunnan
harjoitusta. 

Samaan aikaan eduskunta käsittelee hallituspuolueiden
yksimielisesti hyväksymää puolustusselontekoa, jonka mukaan Natolla on ensisijainen
rooli Euroopan kriisihallinnassa. Selonteko sisältää Suomen sodanjälkeisen historian
suurimman asevarusteluohjelman, lähivuosina vähintään 24 miljardia markkaa. Eivätkä
tässä summassa ole vielä mukana mahdollisten taisteluhelikopterien aiheuttamat
lisälaskut. Tässä on rahaa, jota voimme vaatia järkevämpiin tarkoituksiin,
esimerkiksi toimeentuloturvan, työllisyyden, asuntotilanteen ja kehitysmaiden
aseman parantamiseen.
 

Ministeri Sasi
sivuutti kansalaisjärjestöt ja eduskunnan WTO-mandaatissa
 

WTO-neuvottelut ovat toinen esimerkki siitä, miten Suomenkin
hallitus on liittoutunut globaalin kapitalismin kanssa.

Eduskunnan suuri valiokunta järjesti viime viikolla
kuulemistilaisuuden kansalaisjärjestöille Qatarissa pidettävästä WTO:n
ministerikokouksesta. Suurin osa kansalaisjärjestöistä oli sitä mieltä, että
aikoinaan Seattlen kokousta varten EU:ssa sovittu mandaatti ei voi olla enää
lähtökohtana. Myös useimmat kehitysmaat vastustavat EU:n ajamaa ns. laajaa
neuvottelukierrosta, jolla WTO:n vapaakauppasopimukset ulotettaisiin koskemaan
uusia aloja, mm. julkisia palveluja ja investointeja. Eduskunnan suuri
valiokuntakin esitti joitain varauksia. 

Mutta heti seuraavana päivänä pidetyssä EU:n ulkomaankauppaministerien
kokouksessa Kimmo Sasi hyväksyi Suomen hallituksen edustajana päätöksen, jonka
mukaan ennen Seattlen kokousta päätetty EU:n yhteinen linja ja mandaatti on
edelleen voimassa.

Tässä on kyse tärkeistä, jokaisen kansalaisen elämään
vaikuttavista ratkaisuista. WTO:n palvelusopimuksen ulottaminen koskemaan
julkisia palveluja tarkoittaa lisää kilpailuttamista ja yksityistämistä, jonka
seurauksena on raha ratkaisee entistä enemmän sen, ketä palvellaan, ja
työntekijöiden turvattomuus lisääntyy. 

Esimerkiksi Helsingissä bussiliikenteen kilpailuttamisen
alkaessa oli mukana parikymmentä yhtiötä, mutta nyt menossa olevalla
viimeisellä kilpailuttamiskierroksella kaupungin yhtiöiden lisäksi enää kaksi
ylikansallista yhtiötä ja seuraavaksi aiotaan yksityistää myös osa kaupungin
omistamista yhtiöistä.

Eduskunnan suuri valiokunta on esittänyt joitain varauksia
palvelukaupan vapauttamiselle mm. sosiaali- ja terveydenhuollon julkisten peruspalvelujen
osalta. Sasin käyttäytyminen EU:n ministerikokouksessa osoitti, miten vähän
niillä on merkitystä. Sitä paitsi kiistatilanteissa ylikansalliset yhtiöt voivat
vedota siihen, että WTO:n GATS-sopimuksen artiklan 1.3 mukaan julkisia
palveluja ovat vain ne, joissa on ainoastaan yksi tuottaja ja jotka ovat ilmaisia.
Eli mahdolliset eduskunnan varaumat eivät
edes koskisi suurinta osaa julkisista palveluista.
 

Miksi hallitus siunaa
EU:n päättämän aktivistien mustan listan?

Ja vielä kolmas esimerkki. 

Samaan aikaan kun hallitus kutsui kansalaisjärjestöjä
dialogiin, hyväksyi sisäministeri Itälä heinäkuussa EU:n ministerikokouksessa päätöksen,
jolla EU-maiden poliisi- ja tiedusteluviranomaisille annettiin valtuudet luoda
yhteinen tietokanta, jolla seurataan globalisaatiota arvostelevia aktivisteja
ja heidän liikkumistaan.

Nämä esimerkit kertovat siitä, että hallituksen ovat Suomessa
muodostaneet puolueet, joiden johto on sitoutunut ylikansallisten yhtiöiden,
Euroopan unionin, Maailmankauppajärjestön ja Naton hallitsemaan kansainväliseen
järjestelmään. 

Uusliberalismin vastaiset liikkeet ovat nostaneet esiin
toisenlaisen tärkeysjärjestyksen, jossa ihmisten ja luonnon hyvinvointi on
tärkeämpää kuin pörssikurssit ja liikevoitot. Tämä ei tarkoita, että olisimme
kaikesta yhtä mieltä. Mutta se antaa minusta hyvän pohjan jatkaa tällaisten
kansalaisfoorumien kokoamista ja järjestämistä.
 

Jatkoa kansalaisten
Eurooppa -foorumille

Esitänkin, että kokoonnumme esimerkiksi EU:n huippukokousten
yhteydessä tai kun hallitus kutsuu koolle eilisen kaltaisen näennäisfooruminsa.
Jatkossa olisi hyvä järjestää tällaisia kansalaisfoorumeita myös alueellisesti
eri puolilla Suomea. 

Keskustelufoorumien ohella tarvitsemme myös entistä
laajempaa yhteisen toiminnan verkostoa. Laajalla kansalaistoiminnalla voimme yhdessä
vaikuttaa. Tästä ovat esimerkkejä MAI-sopimuksen ja Seattlen kokouksen
pysäyttäminen, Ranskassa toteutettu työajan lyhentäminen ansiotasoa alentamatta,
euroon siirtymisen torjuminen Tanskan kansanäänestyksessä tai esimerkiksi Pro
Lapinlahti -liike ja Koivulan talonvaltaus.

Toivottavasti WTO:n kokouksen vastatoimista
9.-10.marraskuuta muodostuu tapahtuma, joka kokoaa Pro Koskenkorva -liikkeen
tapaan ja vielä sitä laajemmin globalisaatiokriittisiä kansalaisliikkeitä,
ay-väkeä, maaseudun tulevaisuudesta huolta kantavia sekä tutkijoita ja
taiteilijoita. WTO:n ajaman yksityistämispolitiikan pysäyttäminen ja WTO:n päätösvallan
kyseenalaistaminen voisivat olla keskeisiä yhteisiä tavoitteita.

© 2019 Yrjö Hakanen
webDesign: Mekanismi »