Kokoomus jyräsi Helsingin budjettineuvotteluissa

29.10.2018

Satoja miljoonia ylijäämää, mutta palveluista tingitään

Helsingin kaupunginhallituksen tänään hyväksymä budjettiesitys vuodelle 2019 osoittaa järkyttävää piittaamattomuutta asukkaiden tarpeista. Budjettiesitys on yli 260 miljoonaa euroa ylijäämäinen, mutta monien palvelujen määrärahoja jopa supistetaan reaalisesti ja asukasta kohti tämänvuotisesta.

Kun useimpien palvelujen nykyiset resurssit ovat riittämättömät ja asukasluku kasvaa nopeasti, on käsittämätöntä, että noin 4,5 miljardin euron budjettiesitykseen tehtiin kaupunginhallituksen neuvotteluissa alle puolen prosentin eli vain 22 miljoonan euron lisäykset. Miksi vihreät, demarit, Vasemmistoliitto ja Rkp alistuivat taas kerran kokoomuksen jyräämiksi?

Palvelujen alibudjetointi jatkuu

Vaikka sosiaali- ja terveyspalveluihin lisättiin neuvotteluissa 13 miljoonaa euroa, jäävät sote-toimialan määrärahat edelleen jälkeen asukasmäärän, kustannusten ja palvelutarpeiden kasvusta. Jotta palvelut säilyisivät edes nykytasolla, olisi korotuksen pitänyt olla ainakin 40 miljoonan euron luokkaa. Osa vähistäkin rahoista aiotaan ohjata ostoihin yksityisiltä palvelujen tuottajilta.

Varhaiskasvatuksen ja koulutuksen määrärahoihin sovittu 3,5 miljoonan euron lisäys tarkoittaa käytännössä lähikoulujen ja pienten päiväkotien karsimista, oppilasryhmien suurentamista ja ammatillisen koulutuksen katastrofaalisen opettajapulan jatkumista. Kiireellisimmät tarpeet olisivat edellyttäneet toimialan budjettiin parikymmentä miljoonaa suuremman lisäyksen.

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan määrärahojen pieni lisäys ei riitä turvaamaan lähikirjastoille riittäviä henkilöstöresursseja tilanteessa, jossa uuteen keskustakirjastoon siirtyy kymmeniä työntekijöitä muista kirjastoista.

Eräisiin Helsingin suurimmista ongelmista budjettineuvottelut eivät antaneet mitään. Asuntojen ja tonttien vuokrien nousu jatkuu. Kaupunki ei lisää työllistämistä. Vaatimaton palkkakehitysohjelma ei poista henkilöstön vajausta ja palkkojen jälkeenjääneisyyttä.

Satojen miljoonien ylijäämät

Kaupungin satojen miljoonien eurojen ylijäämät osoittavat, että toisenlaisilla valinnoilla kaupunginhallituksen poliittiset ryhmät olisivat voineet lopettaa palvelujen jatkuvan alibudjetoimisen, parantaa palveluja, kehittää koulutusta, lisätä työpaikkoja ja vauhdittaa koulujen ja muiden tilojen peruskorjausta. Mutta ne valitsivat toisin.

Mihin satojen miljoonien ylijäämiä kerätään? Ovatko esimerkiksi rakennusfirmojen ja kauppaliikkeiden hankkeet uudesta keskustatunnelista tärkeämpiä kuin asukkaiden hyvinvointi?

SKP:n ja Helsinki-listojen ryhmä on toistuvasti vaatinut, että ylijäämistä ohjataan lisää rahaa muun muassa palveluihin, työllisyyteen, asumismenojen nousun hillitsemiseen ja joukkoliikenteeseen.

Joitain lupauksia

Toki budjettineuvotteluissa on sovittu joitain parannuksiakin pormestarin budjettiesitykseen.

Rahassa lisäykset ovat pieniä, mutta tulevat suureen tarpeeseen mm. mielenterveyspalveluissa, ikäihmisten kotona asumisen tuessa, terveysasemilla, lastensuojelussa, toisen asteen koulutuksen maksuttomuuden edistämisessä, esi- ja perusopetuksen tuessa sekä leikkipuistojen ja liikuntapaikkojen kunnostuksessa. Pakilan ja Roihuvuoren nuorisotalojen sulkemista koskeva esitys poistettiin budjetista ja asukastalojen määrärahoihin tulee sentään indeksikorotus.

Tekstilinjauksiin tehdyistä muutoksista merkittävin koskee Hiilineutraali Helsinki -toimenpideohjelman toteuttamisen vauhdittamista, jonka konkretia tosin selviää vasta myöhemmin.

© 2018 Yrjö Hakanen
webDesign: Mekanismi »