Ketkä voittajia Ruotsin vaaleissa?

Ruotsalaisen vasemmistolehden Flammanin vaalivalvojaislähetys kertoo Ruotsin vaalien niistä vaihtoehdoista ja tunnelmista, jotka ovat jääneet Ruotsidemokraatteihin keskittyneessä suomalaismediassa vähälle huomiolle.

Vaalien voittajia olivat Ruotsidemokraattien (17,6 %, lisäys 4,7) ohella ne puolueet, jotka asettuivat selvästi äärioikeistoa ja rasismia vastaan: Vasemmistopuolue (7,9 %, +2,2), keskusta (8,6 %, +2,5) ja kristillisdemokraatit (6,4 %, +1,8). Suurimmat häviäjät olivat kokoomus (19,8 %, -3,5%), pääministeripuolue sosialidemokraatit (28,4 %, -2,8) ja hallitukseen osallistunut ympäristöpuolue, joka ylitti vain täpärästi äänikynnyksen (4,3 %, – 2,4). Feministinen aloite kadotti suurimman osan kannattajistaan (0,4 %, – 2,3).

Vaalitulos ovat monella tavalla erikoinen. Ruotsidemokraatit eivät voittaneet niin paljon kuin ennustettiin, ja moni pelkäsi – mutta äärioikeistolaisen ja rasistisen puolueen nousu kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi on rikkonut perinteisen kahden blokin asetelman ja myös kuvan ruotsalaisesta suvaitsevaisesta ”kansankodista”. Sosialidemokraattien tulos oli historiallisen kehno – mutta vielä enemmän hävisi kokoomus. Demareiden ympärille muodostunut punavihreä blokki on alustavissa tuloksissa äärimmäisen täpärästi isompi kuin porvarillinen allianssi (144 – 143). Parlamenttienemmistöä ei kumpikaan blokki saavuttanut.

Parlamentin lisäksi ruotsalaiset valitsivat eilen maakuntien ja kuntien valtuutetut. Tulokset vaihtelevat alueellisesti huomattavastikin. Esimerkiksi Tukholman läänissä kokoomus kärsi ison tappion, demarit säilyttivät asemansa, Vasemmistopuolue on kolmanneksi suurin ennen Ruotsidemokraatteja ja Ympäristöpuolue menetti lähes puolet kannatuksestaan. Tukholman kaupunginvaltuuston vaalissa Ruotsidemokraatit jäivät kuudenneksi ja kauas valtakunnallisesta kannatuksestaan (7,6 %), kun taas Vasemmistopuolue sai lähes 15 %. Myös Göteborgissa Vasemmistopuolue (15 %) on kolmantena ja selvästi Ruotsidemokraatteja (9,4 %) isompi.

Vasemmistopuolueen tulos on parempi kuin kertaakaan vuoden 1998 vaalien jälkeen. Puheenjohtaja Jonas Sjöstedt saattoi perustellusti todeta puolueen vaalivalvojaisissa, että Vasemmistopuolueen eteneminen ratkaisi sen, että punavihreä blokki nousi porvarillista allianssia suuremmaksi. Vasemmistopuolue ei ole ollut mukana Stefan Löfvenin hallituksessa vaan on vaikuttanut moniin asioihin erikseen hallituksen kanssa tekemillään sopimuksilla, joita ilman demareiden ja ympäristöpuolueen hallitus puolestaan ei olisi pysynyt pystyssä.

Ongelmana vasemmiston kannalta on kuitenkin ollut se, että demarit ovat kulkeneet etenkin talouspolitiikassa ja maahanmuuttopolitiikassa yhä enemmän oikealle. Vasemmistopuolueen johto toivoi vaalivalvojaisissa, että sen sana painaisi jatkossa enemmän. Löfvenin avaukset hallitusyhteistyöhön keskustan ja liberaalien suuntaan voivat kuitenkin johtaa päinvastaiseen suuntaan.

Toisaalta, jos pienet porvarilliset puolueet pitävät kiinni vaaleissa antamistaan lupauksista kieltäytyä yhteistyöstä Ruotsidemokraattien kanssa, on kokoomuksen mahdoton muodostaa porvarillista hallitusta. Eräs mahdollisuus voi olla se, että syntyy demareiden (+ mahdollisesti Keskustan ja Ympäristöpuolueen) vähemmistöhallitus, jolla on yhteistyötä asioista riippuen niin keskiryhmien kuin Vasemmistopuolueen kanssa. Kokoomuksen ja demareiden suuri koalitio puolestaan veisi Ruotsia entistä enemmän oikealle, ja demareiden alamäen todennäköisesti vielä syvemmälle.

Suomen kannalta eräs kiinnostava piirre Ruotsin vaaleissa oli terveydenhuollon ja koulutuksen nouseminen – maahanmuuttopolitiikan ohella ja mielipidekyselyjen mukaan sen ohikin – isoiksi teemoiksi. Sekä terveyden että koulutuksen kohdalla keskeiseksi nousi eriarvoisuus, jota ovat lisänneet samansuuntaiset julkisten palvelujen leikkaamisen, markkinoistaminen ja yksityistäminen reformit, joita Sipilän ja Orpo hallitus Suomessa ajaa. Sen sijaan ulko- ja turvallisuuspolitiikan osuus jäi lopulta melko vähäiseksi. Suomen oikeisto ei saanut Ruotsin vaaleista tukea Nato-hankkeilleen.

Lopullisten vaalitulosten selviämistä joudutaan Ruotsissa vielä odottamaan. Syynä on vaalijärjestelmän erikoisuus, jossa ennakkoäänen voi perua ja vaihtaa vielä vaalipäivänä. Siksi ennakkoäänten laskemista ei voi aloittaa ennen kuin varsinaisen vaalipäivän päättyessä. Lopulliset tulokset julkaistaan keskiviikkona – se, ketkä lopulta voittavat, selviää kuitenkin vasta myöhemmin.