– 26.10.2016

Keskuspuistosta on muodostunut symboli sille, miten Helsingissä suhtaudutaan luonto- ja virkistysalueisiin. Keskuspuiston puolesta ovat vedonneet yli 17 000 adressin allekirjoittajaa, yli 70 eri alojen asiantuntijaa, kaupunginosayhdistykset, urheiluseurat ja monet muut.

Aikomus lohkoa yli satavuotias Keskuspuisto osittain rakennusmaaksi kertoo rajusta muutoksesta kaupunkisuunnittelussa. Kyse ei ole asuntotonttien tarpeesta, niitä on yleiskaavaehdotuksessa valmiiksi kartalle piirrettynä yli kaksi kertaa enemmän kuin nopeankaan kasvun toteuttamisessa tarvitaan.

Keskuspuisto on säilynyt ainutlaatuisena, suurelta osin lähes luonnontilaisena metsänä juuri siksi, että se on niin laaja ja yhtenäinen. Kun Helsingin asukasluku kasvaa, tulee myös Keskuspuiston käyttö lisääntymään. Jos Keskuspuistoa samaan aikaan kavennetaan, ei se kestä kasvavaa kulutusta.

Suhtautuminen Keskuspuistoon mahdollisena rakennusmaana edustaa vanhanaikaista grynderiajattelua, jonka mukaan kaupunki kasvaa valtaamalla lisää maata. Se väheksyy lähiluonnon ja metsien merkitystä ihmisten hyvinvoinnille, terveydelle, ilmastolle ja myös Helsingin vetovoimaisuudelle luonnonläheisenä pääkaupunkina.

Kaupunginhallituksessa kaavaehdotuksen saatteeksi lisätyt toiveet Keskuspuiston yhden osan säilyttämisestä mahdollisimman laajana ovat rakentamisen viherpesua. Muotoilu siunaa muihin osiin rakentamisen eikä vähennä yhtäkään pikseliä Keskuspuistoon esitetystä 50 hehtaarin rakennusalasta.

Niillä, jotka sanovat puolustavansa Keskuspuistoa, on nyt mahdollisuus tehdä se äänestämällä niin, että Keskuspuistoon esitetty rakentaminen poistetaan.

On väitetty, että Hämeenlinnanväylän muuttaminen kaupunkibulevardiksi ei ole taloudellisesti mahdollista, jos sen vieressä ei rakenneta taloja myös Keskuspuistoon. Professori Olavi Syrjänen ihmettelikin yleiskaavaa koskevassa kuulemistilaisuudessa, miten sitten voidaan rakentaa – 375 miljoonaa euroa maksavat – Kruunusillat, joiden vieressä on vain vettä? Tosiasiassa kaupunkibulevardeille ei ole kaupunkisuunnitteluvirastossakaan mitään hintalappua ja niiden merkitys on tietysti paljon kadun varteen tulevia tontteja moninaisempi. Eikä Hämeenlinnanväylän bulevardihankkeesta ei ole yhteisymmärrystä edes väylää hallinnoivan valtion liikenneviraston ja naapurikuntien kanssa.

Yhtä kyseenalainen on väite, jonka mukaan koko yleiskaava kaatuu valituksiin, jos Keskuspuistoon esitetty rakentaminen poistetaan. Meille esitettyjen professoreiden (Kai Kokko ja Lauri Syrjänen) lausuntojen perusteella tilanne on päinvastoin se, että rakentamisen hyväksyminen Keskuspuistoon antaa vahvan perusteen valittaa kaavasta, koska se on vastoin maakuntakaavaa eikä ota huomioon yleiskaavan vaikutusten arviossa esitettyä varoitusta Keskuspuiston ekologisten yhteyksien heikentämisestä. Maakuntakaavan lisäksi Keskuspuistoon esitetty rakentaminen rikkoo EU:n luontodirektiiviä.

Se, haluaako kaupunki säilyttää omistamaansa maata Keskuspuistona vai ei, on valtuuston poliittisessa harkintavallassa oleva asia. Virastopäällikkö Lauri Jääskeläiseltä hankittu lausunto puolestaan koskee ”puutumista Hämeenlinnanväylän liikenneratkaisuun”, jota ei ole esitetty.

Keskuspuistoon osoitetun rakentamisen poistaminen kaavasta on mahdollista, jos vihreät tai sosialidemokraatit sitä haluavat. Miksi vihreät alistavat tällaisessa periaatteellisesti tärkeässä asiassa linjansa kokoomuksen ratkaistavaksi? Tai miksi demarit eivät tartu mahdollisuuteen nousta Keskuspuiston pelastajaksi? Miksi ei haluta oikeusvaikutuksiltaan sitovaa päätöstä? Ei kokoomus ole esittänyt eikä voikaan kaataa koko yleiskaavaa, jos Keskuspuisto säästetään rakentamiselta.

Kannatan Keskuspuistoon esitettyjen uusien rakentamisalueiden poistamista koskevaa Paavo Arhinmäen ehdotusta. Lisäksi kannatan valtuutettu Kolben palautusesitystä Malmin kentän toiminnan jatkumisen turvaavista vaihtoehdoista, valtuutettu Raittisen vastaesitystä Rastilan kartano- ja leirintäalueen säilyttämiseksi sekä valtuutettujen Hursti ja Vuorjoki ponsia. Samalla teen kaksi vastaesitystä.

Ehdotan, että valtuusto muuttaa kaavaehdotusta niin, että Ramsinniemeen ja Vartiosaareen esitetyt uudet rakentamisalueet ja pikaraitiotie poistetaan. Kyse on itäisen Helsingin hienoimmista alueista. Se on yksi Helsingin vihersormista, jota ei pidä katkaista. Kun pikaratikka poistetaan, voidaan vähentää myös Rastilaan esitettyä rakentamista.

Lopuksi ehdotan, että valtuusto muuttaa yleiskaavaehdotusta niin, että Helsinkipuiston alueelle esitetyt uudet rakentamisalueet poistetaan. Näin voidaan säilyttää Vanhankaupunginlahdelta Vantaanjoen vartta pohjoiseen ulottuva tärkeä kokonaisuus.