Keski-Pasilan asemakaava palautettava uuteen valmisteluun

14.1.2015

Kaupunkisuunnitteluvirasto esitti alun perin tämän Keski-Pasilan keskuksen kilpailun lähtökohdaksi 100 000 – 120 000 kerrosneliömetrin rakennusoikeutta. Lautakunta nosti sen 140 000 kerrosneliöön. Nyt rakennusliike YIT:lle esitetään rakennusoikeutta tähän Tripla-keskukseen yhdessä aseman kanssa 193 000 kerrosneliötä. Tässä piti olla kyse urakkakilpailusta, mutta tarjouksen jätti lopulta neuvottelujen jälkeen vain YIT. Kävi samaan tapaan kuin Kalasatamassa; siellä ainoan tarjouksen teki SRV-yhtiöt – nyt oli YIT:n vuoro.

Perusteluja rakennusoikeuden paisuttamiselle lähes kaksinkertaiseksi ei päätösesityksestä löydy. YIT:lle rakennusoikeuden lisäys on tietysti jätti potti. Se saa miljardiluokkaa olevan rakennushankkeen. Helsingin kehityksen näkökulmasta asiaan liittyy kuitenkin monta kysymysmerkkiä.

Onko järkevää ja realistista rakentaa Keski-Pasilaan näin suuri keskus lähes pelkästään toimisto- ja liiketilaa. Etenkin kun lähelle on tulossa toinen iso liikekeskus, Kalasatama, ja liiketilaa on jo hehtaarikaupalla tyhjänä. Entä miksi julkisesta tilasta ja jopa kävelyreiteistä tehdään Keski-Pasilassa suurelta osin yksityistä, rakennusliikkeen tai kiinteistösijoittajan hallitsemaa tilaa?

Voi kysyä, onko sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää kehitystä rakentaa valtava keskus, johon tulee asuntoja vain noin 700 asukkaalle. Lisäksi Triplan perustana on liikennesuunnitelma, jonka lähtökohtana on arvio yksityisautoilun lisäämisestä. Keskuksen pohjoispuolelle tulee liikenneväylä, joka on lähes 40 metriä leveä. Pasila, jonka pitäisi tarjota ihanteelliset mahdollisuudet joukkoliikenteelle ja rakentaa samalla viherväylää Kumpulan suunnasta Keskuspuistoon, halkaistaan moottoritien kaltaisella väylällä.

Kaupunki ei voi tietenkään päättää valtion rataverkosta ja VR:n rautatieliikenteestä. Toisaalta kaavoituksessa pitäisi selvittää vaihtoehtoja ja neuvotella eri tahojen kanssa. Keski-Pasilan osalta rautatieliikenteen erilaisia vaihtoehtoja olisi kannattanut selvittää perusteellisemmin. Nyt tässä on päällekkäin nykyiset junaliikenteen tarpeet, Pisara-rata ja varaus metroasemalle. Julkisuudessa on kuitenkin esitetty vaihtoehtoja muun muassa Pisara-radalle, itä-länsisuuntaisen kaukoliikenteestä, metropoliasemasta ja pääosin samassa tasossa tapahtuvista junavaihdoista. Näitä vaihtoehtoja olisi kannattanut selvittää, etenkin kun valtio on saamassa suurimman hyödyn rakennusoikeuden myyntituloista ja kaupunki jää nyt maksumieheksi.

Ehdotan, että valtuusto palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi niin, että haetaan neuvotteluilla vaihtoehtoja, joissa supistetaan rakennusoikeutta ja vahvistetaan alueen luonnetta ensisijassa joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn alueena. Samalla selvitetään vielä raideliikenteen suunnitelmia.

© 2018 Yrjö Hakanen
webDesign: Mekanismi »