Kenelle ja mihin valtion budjetti jakaa rahaa?

26.9.2020

 

Hallituksen esitys vuoden 2021 budjetiksi elvyttää taloutta ottamalla lisää velkaa. Budjetin loppusumma 64,2 miljardia euroa on 6,5 miljardia enemmän kuin kuluvan vuoden varsinainen talousarvio, mutta 2,9 miljardia vähemmän, kun otetaan huomioon myös lisäbudjetit. Suomi elvyttääkin vähemmän kuin moni muu maa.

Entä mihin rahaa suunnataan?

 

Kuntien palvelujen rahoitusvaje

Koronapandemian kuntien talouteen aiheuttamaan aukkoa paikataan 1,45 miljardilla. Se ei kata kokonaisuudessaan kuntien koronamenetyksiä ja on väliaikaista, huomauttaa Kuntaliitto. Lisäksi hallitus säilyttää kuntien valtionosuuksien 250 miljoonan euron kiky-leikkauksen ja monet muut aiemmat kuntatalouden kiristykset.

Koronavirukseen liittyvät välittömät kulut hallitus lupaa hoitaa. Sen sijaan terveydenhuollon, vanhuspalvelujen ja kuntien muiden palvelujen krooniseen resurssipulaan se tarjoaa hyvin vähän.

Oppivelvollisuuden ulottaminen 18-vuotiaisiin asti ja toisen asteen koulutuksen maksuttomuuden vaiheittainen toteuttaminen aloitetaan ensi vuoden syksystä. Siihen on kuitenkin varattu onnettoman vähän rahaa. Ammatillinen koulutus saa lisärahaa, mutta ei pysyvää vaan pääosin kertaluontoista, mitä Ammattiin opiskelevien liitto SAKKI kritisoi.

 

Missä uudet työpaikat?

Työllisyyspolitiikassa Sanna Marinin hallitus käyttää edeltäjäänsä vähemmän keppiä ja panostaa enemmän työllisyyspalveluihin, mutta eläkeputken sekin aikoo poistaa. Lähtökohtana on oikeistolainen ajatus työllisyyden parantamisesta lisäämällä työvoiman tarjontaa, vaikka suurtyöttömyyden oloissa puutetta on nimenomaan työpaikoista.

Budjetissa sivuutetaan valtion mahdollisuudet luoda itse lisää työpaikkoja ja investoida uutta arvoa, työtä ja tuloja luovaan tuotantoon.

 

Ilmastoteot jäivät pieniksi

Vielä alkuvuodesta hallitus lupasi budjettiriihestä merkittäviä ilmastotekoja. Askeleet kohti hiilineutraalia Suomea jäivät kuitenkin vaatimattomiksi, arvioi Suomen luonnonsuojeluliitto.

Turpeen veroa nostettiin, mutta vain sen verran, että sen kilpailukyky suhteessa muihin lämmityspolttoaineisiin säilyy. Teollisuudelle esitetään noin 245 miljoonan euron alennusta sähköveroon. Hallitus uskoo sen ilman ehtojakin edistävän sähköistämistä ja päästöjen vähenemistä.

 

Lupaukset perusturvasta hävisivät

Perusturvan parantaminen ei päässyt hallituksen budjettiriihessä lainkaan asialistalle. Köyhyysongelmat kasautuvat yhä pahemmin, mutta niihin tarttuminen aiotaan ilmeisesti lykätä odottamaan ehkä joskus valmistuvaa sosiaaliturvan kokonaisuudistusta.

Koronakriisi ja paheneva työttömyys vaatisivat tässä ja nyt toimia pienten eläkkeiden, työttömyysturvan peruspäivärahan, opintorahan ja muun perusturvan korottamiseksi. Budjettiesityksestä puuttuvat myös ehdotukset sosiaali- ja terveydenhuollon maksujen  sekä asumiskustannusten alentamiseksi.

 

Armeijalle + 54 %

Hallitus sopi budjettiriihessä, että ”valtiontalouden menokehykseen palataan muiden kuin koronavirukseen liittyvien menojen osalta”. Menokehys on tiukka – paitsi puolustusministeriölle, jonka määrärahat nousevat ensi vuonna 54 prosenttia.

Turvallisuuspolitiikan painopiste on siirtynyt rauhanpolitiikasta asevarusteluun ja kytkeytymiseen yhä tiiviimmin Yhdysvaltojen ja Naton sotilaalliseen toimintaan. HX-hävittäjien hankintavaltuus on lisäksi kirjattu niin, että noin kymmenen miljardin euron hinta nousee kustannustason, aseistuksen täydentämisen ja elinkaaripäivitysten myötä. Eversti evp Pertti Tervonen kysyikin (Turun Sanomat 19.9.), ”onko hävittäjille 40 vuoden avoin piikki”?

 

(Artikkelin kuva: valtioneuvosto)

© 2020 Yrjö Hakanen
webDesign: Mekanismi »