Helsingin kaupungin on poikkeuksellisen rikas ja on tehnyt vuodesta 2003 alkaen jatkuvasti ylijäämää eli voittoa. Kaupunki teki jopa viime vuonna, keskellä koronakriisiä, ylijäämää 261 miljoonaa euroa. Tähän päälle tulevat vielä kaupungin liikelaitosten ja yhtiöiden, kuten Helenin, liikevoitot.

Valtuuston tälle vuodelle hyväksymän budjetin ja vuosien 2021–2023 taloussuunnitelman tavoitteena on jatkaa ylijäämien kasaamista sadoilla miljoonilla euroilla. Kaupungin toimintamenot ovat nykyisin noin 4,8 miljardia euroa.

 

Voittoa jopa peruspalveluilla

Vielä kymmenen vuotta sitten Helsingin ylijäämiä selitti suurelta osin se, että Helsingin energia ja satama olivat kunnallisia liikelaitoksia, joiden voitot olivat osa kaupungin tilinpäätöstä. Ne muuttivat yhtiöksi vuonna 2015 ja siitä alkaen niiden tuloksesta pääosa on jätetty yhtiöiden omaan taseeseen.

Kaupunki tekee siis nykyään ylijäämää perustoiminnallaan, ilman tulosta aiemmin kasvattaneita energialaitoksen parin sadan miljoonan liikevoittoja. Lain mukaan kunnan ja sen järjestämien palvelujen tarkoitus ei kuitenkaan ole tuottaa voittoa, vaan edistää asukkaiden hyvinvointia ja vaikutusmahdollisuuksia.

Ylijäämistä osa on käytetty esimerkiksi investointeihin, mutta iso osa on kasattu pankkitileille. Viimeisimmässä konsernitilinpäätöksessä tällaisia mihinkään tarkoitukseen sitomattomia rahavaroja oli 1,5 miljardia euroa. Kaiken lisäksi kaupungilla on jo pitkään ollut lainasaavavia enemmän kuin velkoja.

Kun olin SKP:n ja Helsinki-listojen edustajana kaupunginvaltuustossa, tein joka vuosi ehdotukset talousarvion muuttamiseksi niin, että satojen miljoonien ylijäämistä ohjataan lisää rahaa muun muassa palveluihin, työllisyyteen, asumiseen ja ympäristöinvestointeihin. Muut valtuustoryhmät kuitenkin siunasivat ylijäämien kasaamisen.

 

Rahat tai henki?

Kun ylijäämiä alettiin kasata, sitä perusteltiin varautumisella pahan päivän varalle. Nyt elämme keskellä koronakriisiä ja kiihtyvää ilmastonmuutosta, työttömyys on kasvanut vuodessa yli 60 %, potilasjonot pidentyneet tuhansilla, lasten ja nuorten ongelmat lisääntyvät, kulttuurin ja monien muiden alojen talous romahtanut…

Eikö nyt ole ”paha päivä”? Jos ylijäämistä ei näissä kriiseissä ohjata lisää rahaa terveyteen, kouluihin, vanhuspalveluihin, työllistämiseen, joukkoliikenteeseen, kulttuuriin ja muihin kaupungin perustehtäviin, niin milloin?

Oikeistolle julkiset palvelut ovat aina olleet ”rasite” ja se haluaa siirtää osan kuntien palveluista yksityisille firmoille. Mutta miksi nykyisessä Helsingin valtuustossa myös muut hyväksyivät sen, että ylijäämien kasaaminen on tärkeämpää kuin asukkaiden hyvinvointi?

(Artikkeli Asukkaiden ääni valtuustoon -lehteen 26.2.2021)