Kansallisen kaupunkipuiston kiemuraiset valmistelut

22.6.2021

 

Helsingin kaupunkiympäristötoimialan virkamiesjohto ja kokoomus ovat halunneet säilyttää mahdollisimman vapaat kädet viheralueille ja kulttuuriympäristöihin rakentamisessa. Siksi he ovat vastustaneet aloitetta perustaa Helsinkiin kansallinen kaupunkipuisto, jolla kaupunki rajoittaisi rakentamista tärkeille viheralueille ja arvokkaisiin kulttuuriympäristöihin.

Kansalaisliikkeen aloitteesta 2016 alkanut selvitystyö kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta on merkillinen esimerkki ylimielisestä virkamiesvallasta ja poliittisten ryhmien itse itsensä kanssa tekemistä ”kompromisseista”. Kansalaisjärjestöjen aktiivisuuden ansiosta valmisteluprosessi on kuitenkin yhä hengissä.

Hyvä alku

Edellinen kaupunginvaltuusto päätti noin 80 asukas- ja ympäristöjärjestön aloitteesta käynnistää perustamisselvityksen laajasta idästä länteen ja etelästä pohjoiseen ulottuvasta arvokkaiden luonto- ja vesialueiden ja kulttuuriympäristöjen muodostamasta kansallisesta kaupunkipuistosta. Kun kaupunginhallitus vielä päätti, että valmistelusta tehdään asukasosallistumisen pilottihanke, kaikki näytti hyvältä.

Valmisteluissa esillä olleista vaihtoehdoista selvästi parhaiten ympäristöministeriön määrittelemät kriteerit täytti laaja vaihtoehto, joka sai myös suurimman kannatuksen kyselyissä.

Virkamiesvalta iskee

Virkamiesjohto toi kuitenkin ohi valmistelun lautakuntaan esityksen, jonka mukaan mitään kansallista kaupunkipuistoa ei perusteta. Tätä perusteltiin kyseenalaisilla laskelmilla taloudellisista menetyksistä, jos kyseisille alueille ei rakenneta, ja lupauksilla kehittää viheralueita sitoutumatta rakentamisen rajoittamiseen. Samalla sotkettiin asioita alkamalla kutsua virkamiesten omia kuvauksia ”Helsingin kaupunkipuistoksi”, joka ei tarkoittanut sen enempää kansallista kaupunkipuistoa kuin edes jo olemassa olevan Helsinkipuiston säästämistä rakentamiselta.

Outo ”kompromissi”

Kaupunkiympäristölautakunnan enemmistö torjui vuosi sitten toimialajohtajan ehdotuksen, että kansallisen kaupunkipuiston valmistelua ei jatketa. Kokoomus kannatti lopettamista. Lautakunnan enemmistö päätti kuitenkin esittää kaupunginhallitukselle valmistelun jatkamista, mutta rajusti valtuuston hyväksymää aloitetta suppeampana. Tätä perusteltiin ”kompromissina”. Minulle ei ole selvinnyt, miksi ja kenen kanssa vihreät, SDP, Vasemmistoliitto ja Perussuomalaiset tekivät ”kompromissin” luopuessaan itse valtuustossa hyväksymästään laajan kansallisen kaupunkipuiston ideasta.

Lautakunnan päätökseen kirjattiin, että perustamisselvitys valmistellaan ” ilmeisimpien alueiden, Keskuspuiston ja Haltialan muodostaman ytimen pohjalta”. Mitään näin suppeaa vaihtoehtoa ei kukaan ollut aiemmin esittänyt. Siitä puuttuvat kokonaan rakennetut kulttuuriympäristöt, merellinen Helsinki ja jopa lähes kokonaan Helsinkipuisto, jonka alue on aiemmin päätetty säilyttää yhtenäisenä virkistysaluekokonaisuutena.

Kuka vaati suppeampaa aluerajausta? Kompromissia ei tehty kokoomuksen kanssa – sehän vastusti koko kansallista kaupunkipuistoa. Oliko siis viheiden, vasemmiston ja perussuomalaisten keskuudessa joitain, jotka vastustivat valtuuston hyväksymää aloitetta laajasta alueesta? Vai tehtiinkö kompromissia joidenkin rakentamiseen jossain neuvotteluissa annettujen lupausten suhteen?

Pormestarin turha ”viivytystaistelu”

Pormestari Jan Vapaavuori (kok) viivytti yli vuoden asian tuomista kaupunginhallitukseen. Juuri vaalien alla kansliapäällikkö toi pormestarin toiveiden mukaisesti käsittelyyn toimialajohtajan esityksen, jonka lautakunnan enemmistö oli hylännyt. Oli selvää, että kaupunginhallituksen enemmistö ei tällaista lautakunnan enemmistön esityksen sivuuttamista voinut hyväksyä.

Kaupunginhallitus päätti eilen äänin 10 – 5 kokoomuksen vastustaessa, että ”kaupunki ryhtyy valmistelemaan Kansallisen kaupunkipuiston perustamista ilmeisimpien alueiden, Keskuspuiston ja Haltialan muodostaman ytimen pohjalta”. Päätöksen perusteluissa viitataan kansallisen kaupunkipuiston laajempaan ideaan, mutta epäselvästi ja tulkinnanvaraisesti. Tekstissä puhutaan kaupunkimetsien lisäksi ”perinneympäristöjen ja merellisyyden merkityksestä luonnon monimuotoisuuden, virkistymisen ja kulttuuriarvojen kannalta”. Lisäksi todetaan, että kaupunkipuiston täydentämistä voidaan ”tarkastella tarvittaessa jatkossa muuhun kaavoitukseen, luontokartoitukseen ja virkistysalueiden suunnitteluun sisältyen”.

Miksei perustamisselvitystä jatketa aiemmassa valmistelussa syntyneen aineiston pohjalta ja selvästi laajemmalle alueelle kuin Keskuspuisto ja sen koilliskulmassa oleva Haltiala? Entä asukkaiden osallistuminen, miksi sen jatkumisesta ei todettu mitään?

Laajenemisen mahdollisuus

Kansalliselle kaupunkipuistolle on maankäyttö- ja rakennuslain perusteella määritelty kriteerit. Oma käsitykseni on se, että Helsingissä tehty suppea aluerajaus ei niitä kunnolla täytä. Toisaalta myös kaupunginhallituksen päätöksen muotoilu ”Keskuspuiston ja Haltialan muodostaman ytimen pohjalta” mahdollistaa laajemman aluerajauksen. Paljon riippuu kansalaistoiminnasta, jonka ansiosta tämä prosessi on edennyt näinkin pitkälle.

Uuden kaupunginvaltuuston on syytä kirjata strategiaohjelmaan kansallisen kaupunkipuiston perustaminen laajana viheralueiden, kulttuuriympäristöjen ja merellisen Helsingin kokonaisuutena ja niin, että jatketaan asukasosallistumisen pilottihanketta sen valmistelussa ja hoitosuunnitelman tekemisessä.

Asukkaiden osallistumista tarvitaan myös Helsingin kaupunkipuiston suunnittelussa, johon perustetaan kaupunginhallituksen päätöksen mukaan oma tiimi. Yrittäessään torjua kansallista kaupunkipuistoa virkamiesjohto tuli antaneeksi viheralueiden kehittämisestä lupauksia, joiden toteutumista pitää vauhdittaa.

 

(Artikkelin kuvakooste Maija Hakanen)

 

© 2021 Yrjö Hakanen
webDesign: Mekanismi »