Kansalaistoiminta pelasti taas kerran Helsingin kaupungin omistaman Lapinlahden entisen sairaalaan alueen yksityistämiseltä. Kaupunkiympäristölautakunta hylkäsi ehdotuksen myydä sairaalan rakennukset kansainväliselle kiinteistösijoitusyhtiölle ja kaavoittaa hotelli- ja asuntorakentamista Lapinlahden puistoon.

Kansalaistoiminta voitti isolla rahalla lobanneen kiinteistösijoitusyhtiön ja käänsi asetelman lautakunnassa, joka oli vielä viime vuonna valmis yksimielisesti myymään Lapinlahden. Se oli tappio kaupunkisuunnittelussa Helsingissä vallalla olevalle linjalle, jossa kaikki on kaupan ja raha ratkaisee.

Lautakunta teki monia hyviä linjauksia Lapinlahden avoimuuden, rakennusten ja puiston suojeluarvojen sekä mielenterveys-, kulttuuri- ja kansalaistoiminnan turvaamisesta. Se jätti kuitenkin oven auki NREP:n tai muun ulkopuolisen toimijan osallistumiselle uuteen suunnitelmaan. Vaihtoehtona myymiselle todetaan, että kaupunki voi omistaa jatkossakin alueen rakennukset tai osan niistä.

Puistoon esitetylle hotellille ja kerrostaloille haetaan vaihtoehtoista paikkaa puiston vierestä, Länsiväylän alusta. Se edellyttää uutta sijoittelua yleiskaavaan merkityn – jo pariin kertaan hylätyn – Keskustatunnelin suuaukolle.

Seuraavaksi selvityshenkilön pitäisi tehdä ”laajasti hyväksyttävissä oleva esitys”.

 

Laaja vastarinta myynnille

Lapinlahden myyminen NREP:lle hylättiin lautakunnassa sosialidemokraattien, vasemmistoliiton ja vihreiden äänin 8 – 4. Vain kokoomus kannatti myymistä ja ajaa sitä edelleen pormestari Jan Vapaavuoren johdolla.

Vielä pari viikkoa aiemmin kolmen suurimman ryhmän edustajat olivat valmiita hyväksymään myyntiesityksen joillain pienillä muutoksilla. Kansalaistoiminta, asiantuntijoiden kannanotot ja Lapinlahden toimijoiden aktiivisuus käänsivät lautakunnan enemmistön myyntiä vastaan.

Vuonna 1841 valmistunut Carl Ludwig Engelin suunnittelema Lapinlahden sairaala puistoineen on Euroopan mitassakin ainutlaatuinen kokonaisuus. ”Arvokasta kulttuuriperintöä, monimuotoista viherympäristöä ja ihmisten hyvinvointia ei pidä uhrata kaupalliselle ahneudelle”, vetosi 112 taiteen, tieten ja kansalaistoiminnan vaikuttajaa. Tähän vetoomukseen yhtyi netissä lähes 5 500 allekirjoittajaa.

Mukana olivat muun muassa arkkiatri Risto Pelkonen, akateemikot Juha Leiviskä ja Pirjo Honkasalo, Helsingin yliopiston vararehtori ja yli 50 eri alojen professoria, kymmenet arkkitehdit, useita elokuvaohjaajia Aki Kaurismäestä alkaen, Sirpa Kähkönen, Marja-Leena Mikkola, Pirkko Saisio ja muita kirjailijoita, näyttelijät Oona Airola, Laura Birn, Krista Kosonen ja Erkki Saarela, ohjaajat Neil Hardwick, Esa Leskinen ja Lauri Maijala, säveltäjät Kaj Chydenius ja Kaija Saariaho sekä muusikoita Aija Puurtisesta ja Yoshiko Araista Tuomo (Tumppi) Valokaiseen.

Allekirjoittajina oli niin myyjiä ja kirvesmiehiä, opiskelijoita ja sote-ammattilaisia kuin asukasyhdistysten ja ay-liikkeen aktiiveja. Kantaa ottivat myös arkkitehtuurin ja korjausrakentamisen asiantuntijat, luonnonsuojelijat ja monet järjestöt.

Vastassa olivat Luxemburgiin sijoitetuilla veroparatiisirahoilla pelaavat keinottelijat ja pienessä piirissä kaupungin johdossa tehdyt sopimukset Lapinlahden myymisestä. NREP:lle teki töitä sama viestintätoimisto Hill+Knowlton Strategies, joka lobbaa HX-hankkeessa yhdysvaltalaisia hävittäjiä.

Panoksena olivat isot rahat, mutta myös se, kenen ääni Helsingissä kuuluu.

 

Helsingillä on rahaa

Kokoomus ja vihreät ovat perustelleet Lapinlahden myymistä ja puistoon rakentamista sillä, että Helsingillä ei ole rahaa huolehtia rakennusten korjaamisesta. Ne haluavat ulkoistaa rakennussuojelulain velvoitteet.

Kunnostus voidaan kuitenkin tehdä vaiheittain usean vuoden kuluessa. Rakennukset on jo korjattu ulkopuolelta. Sisätilat voidaan kunnostaa noin 10 – 13 miljoonalla.

Helsinki teki viime vuonna tilinpäätöksen mukaan rakennuskannallaan voittoa 236 miljoonaa euroa. Koko kaupunkikonsernin ylijäämä oli 504 miljoonaa. Pankkitileillä makaa toista miljardia.

Kaupunki pystyy koronakriisistä huolimatta vastaamaan Lapinlahden kunnostuksesta.

Pormestari Vapaavuoren mielestä Lapinlahti on vuokrattu vain ”väliaikaisesti kansalaistoiminnan käyttöön”. Samalla asenteella on kansalaistoimijat häädetty kiinteistöbisneksen tieltä Lepakosta, VR:n makasiineilta, Konepajahallista, Nosturista, Harjun nuorisotalolta, Jätkäsaaren makasiineilta…

Lapinlahdessa on kyse suhtautumisesta kaikille avoimeen julkiseen tilaan, yhteisölliseen mielenterveys- ja sosiaalityöhön, kulttuuriperintöön ja ei-kaupalliseen kulttuuriin, kaupunkiluontoon, itsensä työllistäjiin ja asukkaiden vaikutusmahdollisuuksiin.

Kamppailu jatkuu Lapinlahden kunnostamiseksi kaupungin omistamana ja kaikille avoimena tilana, sen kulttuuria, luontoa ja nykyistä toimintaa arvostaen.

 

(Artikkeli Tiedonantaja-lehden numeroon 5/2020)