Kaikilla ei ollut äänioikeutta jouluna 1918

6.12.2018

Tiistaina liputettiin suomalaiselle demokratialle. Sata vuotta sitten 4.joulukuuta järjestettiin ensimmäiset yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen perustuvat kuntavaalit. Sisäministeri Kai Mykkäsen mukaan siitä alkoi kansallinen eheytyminen, koska myös sisällissodan ”hävinnyt osapuoli oli mukana vaaleissa niin ehdokkaina kuin äänestäjinä” (HS 4.12.).

Mutta oliko näin?

Sisällissodan jälkeisissä oikeudenkäynneissä yli 67 000 punaista tuomittiin menettämään kansalaisluottamuksen. He olivat vailla oikeutta äänestää ja asettua ehdolle. Tuhannet olivat edelleen vankileireillä ja pakolaisina. Työväenjärjestöjä oli lakkautettu ja työväentaloja takavarikoitu ympäri maata.

Suurin osa vanhan sosialidemokraattisen työväenpuolueen, sen eduskuntaryhmän, ammattiyhdistysliikkeen ja punaisten kansanvaltuuskunnan johtajista oli pakolaisina Neuvosto-Venäjällä, jotkut Ruotsissa. He perustivat Suomen kommunistisen puolueen, joka sai lailliset toimintaoikeudet vasta syksyllä 1944. Myös monia muita vasemmistolaisia syrjittiin ja vainottiin.

Demokratian ja perusoikeuksien turvaamisessa kaikille riittää tehtävää myös tämän päivän Suomessa, eikä vähiten sisäministeriön toimialalla.

 

(Mielipidekirjoitus Helsingin Sanomissa 5.12.2018)

© 2018 Yrjö Hakanen
webDesign: Mekanismi »