Sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitus on ollut jo pitkään riittämätöntä ja huomattavasti muita pohjoismaita matalammalla tasolla. Kun sote-uudistus tehtiin, osa rahoituksesta oli kunnille annettua määräaikaista koronarahoitusta, joka ei enää jatku. Kaiken lisäksi Petteri Orpon ja Riikka Purran hallitus aikoo leikata sote-rahoitusta vielä noin 1,5 miljardilla.

– Sote-palveluissa ollaan menossa kohti kaaosta, jossa velvoite leikata menoja lyö yli kaiken muun, varoitti sosiaali- ja terveyspolitiikan emeritusprofessori Juhani Lehto Suomen sosiaalifoorumissa syyskuussa Arbiksella.

Ministerit voivat sanoa, että lisäävät rahoitusta, kun aiemmat laskelmat on esitetty ilman inflaatiota. Nyt inflaatiotarkistukset nostavat lukuja, mutta eivät reaalista rahoitusta.

 

Palveluja heikennetään

Hallitus karsitaan menoja muun muassa hoitotakuuta, hoitajamitoitusta ja vammaispalveluja koskevia uudistuksia siirtämällä. Se ajaa ”kevyempää palvelujärjestelmää”, joka tarkoittaa muun muassa lähiterveysasemien lopettamisia ja huonokuntoisten vanhusten jättämistä yhä useammin vaille hoitopaikkaa. Toisaalta hallitus suosii palveluseteleitä ja kela-korvauksia, joilla tarjotaan palveluja niille, joilla on varaa maksaa itse isompi osa kuluista.

Palvelujen karsimisesta huolimatta hyvinvointialueet arvioivat tekevänsä tänä vuonna alijäämää yli miljardi euroa. Sosiaalifoorumin seminaarissa Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen hallituksen jäsen Olli Savela muistutti, että lain mukaan alijäämä pitää kattaa kolmen vuoden kuluessa vastaavalla ylijäämällä. Lisäksi palvelutarpeiden kasvusta otetaan vuodesta 2025 alkaen huomioon vain 80 %. Menoleikkauksille ei näy loppua.

 

Helsinki voisi lisätä rahoitusta

Helsinki sai sote-uudistuksessa erityisaseman, jolla se voi itse päättää palveluista ja tuottaa niitä. Kaupungilla on myös omia varoja, joista se voisi ohjata lisää rahaa sote-palveluihin. Kaupungin johto ei kuitenkaan halua käyttää palveluihin yhtään enempää kuin valtio antaa rahoitusta.

Toimialajohtaja Juha Jolkkonen on väittänyt, että ministeriö vähentää Helsingin rahoitusta, jos palveluihin ohjataan lisää rahaa kaupungin varoista. Tämä ei pidä paikkaansa. Valtion rahoitus perustuu laissa määriteltyihin perusteisiin, joita ministeriön pitää noudattaa. Eikä laissa kielletä Helsinkiä ohjaamasta lisää rahaa palveluihin esimerkiksi keräämistään satojen miljoonien ylijäämistä.

Kun rikkaan Helsingin johto ei ohjaa lisää rahaa lapsiperheiden, vanhusten ja muihin sote-palveluihin, se on poliittinen valinta. Sillä lisätään eriarvoisuutta ja suositaan yksityistä terveys- ja hoivabisnestä. Kuvaavaa on, että samaan aikaan kun kaupunki lopettaa lähiterveysasemia, avaavat Mehiläinen, Terveystalo ja Pihlajalinna yhä enemmän yksityisiä terveysasemia – mutta niiden palveluihin ei kaikilla ole varaa.

 

(Eespäin-lehti 2/2023, 6.10.2023)