Jussi Pajusen esitys talousarvioksi jatkaa peruspalvelujen alibudjetoimista

Uusi kaupunginjohtaja Jussi Pajunen jatkaa helsinkiläisten palvelujen alibudjetoimista. Lähes kaikkien asukkaille tärkeiden palvelujen määrärahat supistuvat reaalisesti tämänvuotisesta. Samaan aikaan kaupunki tekee voittoa kun lukuun otetaan myös kunnan liikelaitokset.

Kovimmin kokoomuslaisen kaupunginjohtajan budjettiesitys kohtelee köyhiä, työttömiä, lapsiperheitä, sairaita ja vammaisia. Markkinaehtoisiin vuokriin ja ostopalveluihin aiotaan käyttää entistä enemmän rahaa samaan aikaan kun kaupungin omia palveluja heikennetään.

Terveysmenoja leikataan

Hoitotakuulainsäädännön voimaantulo ja mielenosoitukset terveyspalvelujen puolesta pakottivat kaupungin johdon lisäämään kunnallisvaalien alla terveydenhuollon määrärahoja. Nyt tämä lisäys leikataan käytännössä kokonaan pois.

Ennusteiden mukaan kaupunki käyttää tänä vuonna terveydenhuoltoon yli 911 miljoonaa euroa. Kaupunginjohtaja esittää ensi vuodelle samaa summaa. Käytännössä se tarkoittaa määrärahojen vähentämistä, kun edes kustannusten nousua ei ole otettu huomioon. Se tarkoittaa esimerkiksi pitkäaikaishoitopäivien vähentämistä lähes 20 000:lla.

Jotta rahoitus säilyisi reaalisesti nykytasolla, pitäisi esitykseen lisätä 20—25 miljoonaa.

Sosiaalipalveluja heikennetään

Sosiaaliviraston määrärahat kaupunginjohtaja esittää jäädytettäväksi tämän vuoden tasolle. Vammaisten kuljetuspalvelut, joita on jo vähennetty tänä vuonna yli 3 000:lta, otetaan vielä pois lähes 700:lta vaikeavammaiselta. Vanhusten palveluasumisesta aiotaan vähentää lähes kolmannes ja myös laitospaikkojen vähentäminen jatkuu. Kotihoidon resursseihin tulee pieni 1,5 miljoonan lisäys.

Toimeentulotukeen ja ehkäisevään toimeentulotukeen, josta on huutava puute, ei esitetä mitään lisäystä.
Sosiaalipalvelujen säilyttäminen reaalisesti nykytasolla edellyttäisi noin 20 miljoonan euron lisäystä Pajusen esitykseen.

Päivähoidosta leikataan

Päivähoidon määrärahoja budjettiesitys leikkaa tänä vuonna ennusteen mukaan toteutuvasta 256 miljoonasta eurosta 248,5 miljoonaan. Samalla kun kunnan omaa päivähoitoa vähennetään, lisätään yksityisen hoidon tukea.
Lisää rahaa ei ole luvassa myöskään lapsiperheiden palveluissa täyttämättä oleviin kymmeniin virkoihin.

Kulttuuri jäihin

Budjettiesitys ei lupaa korjausta myöskään koulujen, kirjastojen, nuorisotoimen ja kulttuuripalvelujen määrärahojen riittämättömyyteen. Esityksen mukaan kouluverkon karsimista on tarkoitus jatkaa.

Joukkoliikenteen lippujen hintoja nostetaan

Joukkoliikenteen osalta budjettiesitys merkitsee HKL:n tariffituen osuuden supistumista 46,2 prosenttiin. HKL:n rahoitusvajeen kattamiseksi Pajunen esittää joukkoliikenteen lippujen hintojen korottamista 7 prosentilla.

Missä työllistämisvastuu?

Työllisyyden hoitamiseen Pajunen esittää reaalisesti tämänvuotista vähemmän, vaikka työmarkkinatuen muutos korostaa kuntien työllistämisvastuuta ja Helsingissä on virallistenkin tilastojen mukaan noin 30 000 työtöntä. Lisäksi kaupunki vähentää omia työpaikkoja, esimerkiksi sosiaalipalveluissa.

Rahaa on!

Jo useamman vuoden jatkunutta palvelujen alibudjetoimista perustellaan liioittelemalla kunnan verotulojen vähenemistä ja aliarvioimalla valtionosuuksia ja kaupungin liikelaitosten tuottoja. Samalla rahaa ohjataan markkinahintoihin sidotuilla ns. sisäisillä vuokrilla varsinaisista palveluista kiinteistöomaisuuden kasvattamiseen.

Helsingin talouden ja toiminnan seurantaraportin (elokuu) mukaan kaupungin verotulot jäävät tänä vuonna 54 miljoonaa budjetissa laskettua pienemmiksi. Mutta tulos on silti ennakoitua parempi, koska valtionosuudet kasvavat 20 miljoonaa, rahoitustulot 15 miljoonaa ja satunnaiset myyntitulot 41 miljoonaa budjetoitua enemmän.
Eikä tässä ennusteessa ole otettu lukuun sitä, että kaupungin liikelaitokset tekevät hyvää tulosta. Esimerkiksi Helsingin Energian ylijäämäksi ennustetaan 126 miljoonaa euroa, josta voidaan siirtää lisää rahaa muihin palveluihin.

Taloudellisen tilanteen paranemista kuvaa se, että kaupungin kassavarat ovat nousseet kolmessa vuodessa 287 miljoonasta eurosta (syyskuu 2002) 735,4 miljoonaan (heinäkuu 2005).

Mitä tekee valtuusto?

Lähes kaikki kaupunginvaltuustoon valitut lupasivat ennen vaaleja puolustaa kunnan palveluja. Valtuustossa on periaatteessa punavihreä enemmistö. Alistuuko enemmistö kuitenkin kokoomuksen vietäväksi?

SKP:n ja asukaslistan valtuustoryhmä on esittänyt muille vasemmiston ryhmille ja vihreille neuvotteluja budjettilinjan korjaamiseksi. Meille on vastattu, että kolme suurta ryhmää — kokoomus, SDP ja vihreät — pyrkivät sopimaan ensiksi keskenään budjettilinjat. Sen jälkeen tähän sopimukseen on tarkoitus vetää pienet porvariryhmät ja Vasemmistoliitto.

Asukkaiden ja kunnan työntekijöiden aktiivisuus voi kuitenkin vielä muuttaa tilanteen.
Rahaa Helsingillä on — nyt on kyse siitä, kuuluuko asukkaiden ääni, kun valtuusto kokoontuu käsittelemään talousarviota 2. ja 16.marraskuuta.

(Artikkeli Eespäin-lehti syksy 2005)