Helsingin kaupunki on aikoo panna rahoiksi maaomaisuudella. Valtuusto päätti helmikuun alussa, että asuntotonttien vuokrat sidotaan markkinahintoihin. Päätöksen perustelujen mukaan se nostaa maanvuokratuottoja markkinoiden yleisestä kehityksestä riippuen koko vuokrakauden aikana 27 – 42 prosenttia.

Siirtyminen markkinavuokriin alkaa näkyä heti uusissa sopimuksissa ja vuodenvaihteesta kaupungin hintasäänneltyjen Hitas-tonttien vuokrissa. Muiden tonttien vuokrat nousevat sitä mukaan kuin nykyiset sopimukset tulevat uusittavaksi. Poikkeus ovat valtion rahoittamien Ara-asunnot, joille valtio määrittää lain nojalla enimmäishinnat.

Vaikka tonttivuokrien määrityksessä käytettävää tuottoprosenttia alennettiin 4 prosentista 3,5 prosenttiin, nostavat markkinahinnoittelu ja tasotarkistukset vuokria nykyisiin verrattuna rajusti. Kyse on kymmenien miljoonien eurojen lisätuotoista kaupungin maanvuokratuottoihin, jotka olivat viime vuonna asuntotonteilta jo 150 miljoonaa euroa.

Tonttivuokrista on valtuustossa aiemmin käyty kovaakin vääntöä, mutta nyt päätös markkinavuokriin siirtymisestä tehtiin yksimielisesti. Vaihtoehtoa ei valtuustossa esitetty enää edes vasemmalta.

 

Viheralueista lisää rakennusmaata

Rahoiksi aiotaan laittaa myös arvokkaita viheralueita. Vaikka valtuuston uudessa strategiassa luvataan vahvistaa viheralueita, esittää kaupunkiympäristötoimiala yleiskaavan toteuttamisohjelmaan rakentamista monille viheralueille. Uhattuna ovat muun muassa Keskuspuiston eteläinen osa, Viikin pellot ja yhteys Viikistä Sipoonkorpeen. Vartiosaari sentään säilyy virkistysalueena.

Jo pidempään lähiluontoa puolustaneiden kansalaisliikkeiden, kuten Keskuspuistoryhmän, Stansvikin kyläyhdistyksen ja Kansallinen kaupunkipuisto Helsinkiin! -liikkeen, rinnalle on tullut Elokapinan metsäryhmä. Luonto-Liiton metsäryhmän aloitteesta on käynnistynyt Kaadetaan kaava, ei metsää -kampanja, joka vaatii säästämään laajoja metsä- ja niittyverkostoja, vahvistamaan luonnon monimuotoisuutta, lisäämään luonnonsuojelualueita ja turvaamaan lähiluontoa.

Nyt on kyse siitä, kuunteleeko Anni Sinnemäen (vihr) johtama kaupunkiympäristölautakunta asukkaita vai rakennusliikkeitä ja kiinteistösijoittajia.

 

(Artikkeli Tiedonantaja-lehteen 2/2022)