Ilmastotekoja vai viherpesua?

23.1.2008

Ryhmäpuheenvuoro
Helsingin energiapoliittisista linjauksista:

Ilmastotekoja vai viherpesua?

 
Ilmasto-asioissa ei tarvitse enää
keskustella siitä, pitäisikö tehdä jotain. Nyt on ilmastotekojen aika. Valitettavasti
kaupunginhallituksen esitys jää useissa tärkeimmissä kysymyksissä vain selvittelyksi
ja ”viherpesuksi”. Niissä puuttuvat konkreettiset sitoumukset ja teot.

Balin ilmastokokouksessa joulun
alla sovittiin teollisuusmaiden tavoitteeksi kasvihuonepäästöjen vähentämisessä
25 – 40 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Kansainvälisen
ilmastopaneelin mukaan ilmastonmuutoksen pysäyttäminen edellyttää päästöjen
vähentämistä 50 – 80 prosentilla vuoteen 2050 mennessä. Tukholma on ottanut
tavoitteeksi olla siihen mennessä ”fossiilivapaa”

Kasvihuonepäästöjä
vähennettävä 25 % vuoteen 2020 mennessä
 

Helsingin energiapolitiikan linjauksessa
esitetään vain, että ”selvitetään keinot vähentää kasvihuonepäästöjä 20
prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä”. Siis ”selvitetään
keinot”! Vaikka tätä esitystä varten on juuri tehty selonteko keinoista. Puheet
Helsingin ”profiloitumisesta ympäristöystävälliseksi” jäävät suurelta osin
tyhjän päälle tällaisella esityksellä, jossa ei sitouduta konkreettisesti vähentämään
päästöjä ja jonka epämääräisetkin viittaukset jäävät alle Balin kokouksessa
sovittujen vähimmäistavoitteiden.

SKP:n ja asukaslistan ryhmä
esittää, että kaupunginhallituksen ensimmäisen linjauksen ensimmäinen lause
kohdassa 3, sivulla 7 muutetaan kuulumaan: Helsinki
sitoutuu vähentämään kasvihuonepäästöjä 25 prosentilla vuoteen 2020 mennessä

Helsingin Energian viherpesu
harhaanjohtavaa

Energialaitos on Helsingin suurin
hiilidioksidipäästöjen aiheuttaja. Helsingin Energian päästölukuja yritetään
selonteossa kaunistella muista poikkeavalla ja harhaanjohtavalla tavalla
tehdyillä laskelmilla. Harhaanjohtavia ovat myös selonteon väitteet, että
päästökauppa ja supistuvat päästöoikeudet vaikeuttavat Helsingin Energian
taloutta. 

Helsingin Energia teki
päästökaupalla vuonna 2006 nettovoittoa 6,4 miljoonaa euroa. Ja alkavalla viisivuotiskaudella
energialaitokselle tulossa oleva 3,5 miljoonan tonnin vuotuinen päästöoikeus on
suunnilleen samaa luokkaa kuin sen päästöt ovat olleet keskimäärin vuosina 1989
– 2006. Ne eivät ole radikaalisti pienemmät, kuten selonteossa yhden vuoden lukujen
perusteella annetaan ymmärtää. Lisäksi selonteossa sivuutetaan energialaitoksen
kuluttajahintojen kohtuuton nousu, joka johtuu hintojen sitomisesta energian
tukkukaupan ja sähköpörssin keinotteluhintoihin. Energian hintojen nousu näkyy
jatkossakin myös Helsingin Energian tuotoissa, ja tämäkin pitäisi muistaa, kun
puhutaan mahdollisuuksista tulouttaa osa energialaitoksen ylijäämistä muihin
peruspalveluihin samaan aikaan kun investoidaan uusiutuvaan energiaan.

Viherpesua edustaa myös tähän
selvitykseen kirjattu tieto siitä, että uusiutuvan energian osuus
energialaitoksen sähkön hankinnasta on 6 prosenttia. Tässä jätetään nimittäin kertomatta,
että Helsingin Energia on laiminlyönyt lähes kokonaan uusiutuvan energian
omassa tuotannossaan. Ainoat uusiutuvaa energiaa käyttävät laitokset Helsingin
kaupungin alueella ovat Katri Valan lämpöpumppulaitos ja Vanhankaupungin
museovesivoimalaitos.

Hanasaaren voimala käyttämään biopolttoainetta

Positiivista kaupunginhallituksen
valmistelussa on se, että esitykseen lisättiin tavoite uusiutuvan energian
osuuden nostamisesta 20 prosenttiin energiantuotannossa. Mutta taas joutuu
kysymään, missä tavoitteen toteuttamiseen tarvittavat ovat konkreettiset teot? 

Esityksen mukaan
biopolttoaineiden käyttöä ”selvitetään tulevissa voimalaitosratkaisuissa”,
”selvitetään mahdollisuudet käyttää pellettejä tai haketta” ja selvittelyynkin
liitetään varaukset hyötysuhteesta ja polttoainelogistiikasta. Vaikka
esityksessä todetaan tarve lisätä uusiutuvien energialähteiden käyttöä, ei siitä
esitetä sitovia konkreettisia toimia. Esitys antaa mahdollisuuden jopa hylätä aiempi
linjaus, jonka mukaan kivihiilestä luovutaan nykyisten voimaloiden
käyttöiän päättyessä.

Energiaselonteon mukaan
kivihiilestä 5 prosenttia olisi korvattavissa ilman suurempia
muutosinvestointeja Hanasaaressa ja Salmisaaren B-voimalassa.
Hanasaaren voimalan kattilan ja polttoainelogistiikan
muuttaminen biomassaa käyttäväksi monipolttoainevoimalaksi
maksaisi selonteon mukaan 300 miljoonaa euroa. Se on iso summa, mutta ei kovin
suuri energiatuotannon pitkäaikaisena investointina. Se olisi vain vähän
enemmän kuin energialaitoksen viime vuoden liikeylijäämä. Tällä biopolttoaineiden
osuus nousisi kertaheitolla 20 prosenttiin, joka on tässä kaupunginhallituksen
ehdotuksessa tavoitteena vasta vuoteen 2020 mennessä. 

SKP:n ja asukaslistan ryhmä
esittää, että energiatuotannon osalta linjaukseen sivun 8 loppuun lisätään: Helsingin Energian Hanasaaren voimalaitoksen pölypolttokattila muutetaan
leijukerroskattilaksi ja kivihiilen käyttö korvataan biopolttoaineella.

Kun Suomen pellettituotannosta
menee noin 70 prosenttia juna- ja laivakuljetuksina ulkomaille, mm. Tukholmaan,
ei logistiikka voi olla ylipääsemätön este myöskään Helsingille, sijaitseehan
Hanasaaren voimala satama-alueen
vieressä.

Ei lisää ydinvoimaa 

Uusiutuvan energian käytön
osuuden lisäämistä koskevia tavoitteita yritetään tässä esityksessä kiertää
myös puhumalla ”päästöttömästä energiatuotannosta”. Tässä ei ole edes
viherpesua, onhan kokoomus avoimesti ilmoittanut, että kyse on ydinvoiman lisähankinnoista.

SKP:n ja asukaslistan ryhmä
esittää, että energiahuoltoa koskevan linjauksen loppuun sivulle 8 lisätään: Helsinki ei hanki lisää osuuksia ydinvoimayhtiöistä eikä lisää ydinsähkön ostoja

Helsingin Energialle
tuulipuisto 

Konkreettisten tekojen puute
näkyy myös suhtautumisessa tuulivoimaan.
Kaupungin jo useampi vuosi sitten teettämän selvityksen mukaan Helsingin
edustalle ulkomerelle voitaisiin rakentaa jopa kahdeksan tuulipuistoa, joiden vuosituotto
olisi lähes 10 prosenttia Helsingin Energian sähköntuotannosta. Kaupunginhallituksen
nyt esittämissä linjauksissa tuulivoimasta
puhutaan kuitenkin vain Helsingin Energian sähkön ostoissa, ei omassa
tuotannossa.

Ehdotammekin seuraavaa pontta: Kaupunginvaltuusto velvoittaa
kaupunginhallituksen tuomaan valtuustoon esityksen Helsingin Energian
tuulipuiston perustamisesta.

Helsingille monipuolisempi
energiamix
 

Panostamalla biopolttoaineiden
ohella tuulivoimaan, voidaan
uusiutuvan energian osuus nostaa suuremmaksi kuin kaupunginhallituksen esittämä
20 prosenttia. Samalla energialaitos voi kehittää monipuolisemman energiamixin,
jossa kivihiiltä ja öljyä korvaavat yhä laajemmin tuulivoima,
biopolttoaineet, kierrätyspolttoaineet, lämpöpumput ja aurinkoenergia, ja jossa
myös maakaasun nykyinen käyttö jatkuu.  

Eräs haaste polttoainehuollon
rakennemuutoksessa ovat Helsingin Energian huippulämpölaitokset.

Yhdeksästä laitoksesta vain
Lassilassa ja Vuosaaressa poltetaan maakaasua, muualla polttoöljyä.

Ehdotamme seuraavan ponnen: Valtuusto velvoittaa kaupunginhallituksen
selvittämään mahdollisuudet muuttaa huippulämpölaitoksia sähkön ja lämmön
yhteistuotantoon sekä käyttää niissä kierrätyspolttoainetta, biokaasua ja –massaa
sekä maakaasua.

Helsinki tarvitsee myös
biojätteille kaasutuslaitoksen. Ehdotammekin seuraavaa pontta: Valtuusto kehottaa kaupunginhallitusta selvittämään mahdollisuus perustaa
biokaasulaitos, joka käsiteltäisiin jätevedenpuhdistamon lietteet sekä kaupan,
elintarviketeollisuuden, terveydenhuollon ja kotitalouksien biojätteitä.
 

Liikenneinvestoinnit pääosin
joukkoliikenteeseen
 

Kaupunginhallituksen esityksen
mukaan ”Helsinki kehittää ja tukee voimakkaasti
joukkoliikennettä”. Valitettavasti tämäkin väite kertoo enemmän kaupungin
imagon viherpesusta kuin tosiasiallisista panostuksista.

Liikenteen investointiohjelmasta
voidaan laskea, että vuosina 2007 – 2012 menee Helsingin liikenneinvestoinneista
kaksi kolmasosaa henkilöautoliikennettä palveleviin investointeihin ja vain
yksi kolmannes joukkoliikenteeseen. Henkilöautoliikennettä palveleviin
hankkeisiin on varattu yli 900 miljoonaa euroa, mutta joukkoliikenteen,
kävelykeskustan ja kevyen liikenteen hankkeisiin vain 365 miljoonaa. Lisäksi
tulevat vielä investoinnit pysäköintilaitoksiin. Tämän politiikan seuraukset
näkyvät meille jaetuissa tilastoissa joukkoliikenteen osuuden jatkuvana supistumisena. 

Selonteossa todetaan, että
joukkoliikenteen suosiota voidaan merkittävästi nostaa alentamalla lippujen
hintoja, kehittämällä joukkoliikenteen infraa ja tarjontaa sekä lisäämällä
henkilöautoliikenteen kustannuksia. Näissä asioissa kaupunginhallitus ei
kuitenkaan esitä konkreettisia toimia.

Nyt kun valtuuston enemmistö on
valmis hautaamaan keskustatunnelin, tarvitaan myös konkreettinen linjaus
liikenneinvestointien suuntaamisesta pääosin joukkoliikenteeseen ja
joukkoliikenteen tariffituen lisäämisestä niin, että lippujen hintoja voidaan
alentaa. Samalla pitäisi selvittää myös ruuhkamaksujen käyttöönotto. 

Ehdotamme ponnen: Valtuusto edellyttää, että
kaupunginhallitus valmistelee seuraavan talousarvion yhteyteen ehdotuksen
uudeksi liikenteen investointiohjelmaksi, jossa investoinneista yli puolet
suunnataan joukkoliikenteeseen, kävelykeskustaan ja kevyen liikenteen
hankkeisiin.

Kaupungin ei pidä luopua
liikelaitoksistaan
 

Rakentamisen osalta
kaupunginhallitus painottaa aiheellisesti energiatehokkuutta sekä nostaa esiin
matalaenergiarakentamisen, kaukolämpöverkon laajentamisen ja lämpöpumppujen
mahdollisuudet. Sen sijaan lähipalvelujen merkitys sivuutetaan linjauksissa.

Helsinkiläiset odottavat
valtuustolta konkreettisia tekoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Siksi on
tärkeää, että valtuusto säilyttää päätösvallassaan Helsingin Energian,
Helsingin Veden ja Helsingin kaupungin liikennelaitoksen. SKP:n ja asukaslistan
ryhmä vastustaa liikennelaitoksen ja vesilaitoksen siirtämistä pääkaupunkiseudun
kuntayhtymille – ainakin niin kauan ei ole vaaleilla valittua seutuhallintoa.

© 2019 Yrjö Hakanen
webDesign: Mekanismi »