Kaupungin ”käyttömenot eivät voi enää kasvaa samalla huolettomuudella kuin aikaisemmin”, toteaa Juhana Vartiainen Helsingin tämän vuoden talousarvion avaavassa pormestarin katsauksessa.

Mistä ”huolettomuudesta” väistyvä pormestari puhuu? Että nuoret voivat joutua odottamaan mielenterveyspalveluun pääsyä jopa vuoden? Kouluilla ei ole riittäviä resursseja kielelliseen ja muuhun oppimisen tukeen? Monilla pienituloisilla ei ole enää varaa asua Helsingissä? Tai että yhä huonokuntoisemmat vanhukset joutuvat sinnittelemään kotona?

Helsingillä on varaa parempaan

Helsinki teki 467 miljoonaa euroa ylijäämää vuonna 2023. Vuoden 2024 alustavan tilinpäätöksen tulos on lähes yhtä hyvä. Palvelujen rahoittamisen ja juoksevien menojen jälkeen jäi viime vuonna 716 miljoonaa käytettäväksi investointeihin ja lainojen hoitamiseen.

Kaupungilla oli 1,4 miljardia euroa sijoitettuna pankkitileille ja rahoitusarvopapereihin. Lainasaatavia on kaksi kertaa enemmän kuin velkoja.

Kokoomuksen johdolla budjetista sopineet kaupunginhallituksen ryhmät kehuvat kaupungin parantavan palveluja. He perustelevat tätä vertaamalla vuoden 2025 budjetin määrärahojen lisäystä edellisen vuoden talousarvioon, joka oli kuitenkin selvästi alibudjetoitu.

Jos määrärahojen kasvua verrataan toteutuneisiin menoihin, kasvu on kehuttua pienempi eikä riitä kattamaan kokonaan kustannusten nousua ja väestön kasvun ja ikääntymisen myötä kasvavia palvelutarpeita. Etenkin sosiaali- ja terveyspalveluissa Helsinki toteuttaa valtiovarainministeriön tiukkaa menokuria jopa useimpia hyvinvointialueita tiukemmin. Alustavan tilinpäätöksen mukaan sote-toimialakin teki voittoa, noin 30 miljoonaa.

Ylijäämistä ohjattava rahaa palveluihin

Pormestarin ”kunnianhimoiseksi” kehuma palkkakehitysohjelma on vain pari promillea henkilöstöbudjetista. Sillä ei korjata palkkojen jälkeenjääneisyyttä eikä ratkaista henkilöstövajausta, jota päinvastoin pahennetaan vähentämällä 350 työpaikkaa.

Vaikka työttömiä on Helsingissä 45 000, enemmän kuin 90-luvun laman aikaan, ei budjetissa ohjata lisää rahaa työllisyyteen. Palkkatukityöllistämistä jopa vähennetään.

Nykyiset valtuustoryhmät ovat yksimielisesti asettaneet budjetin tavoitteeksi tehdä taas ylijäämää. Siitä osa menee investointeihin, osa jätetään makaamaan pankkitileille. Helsingin pitää tietysti investoida, mutta se tapahtuu nyt asukkaiden ja palvelujen kustannuksella. Valtuustoon tarvitaan vaihtoehto.

Asukkaidenääni -lista haluaa ohjata ylijäämistä lisää rahaa asukkaiden ja työntekijöiden hyvinvointiin, koulutukseen ja kulttuuriin, asumismenojen alentamiseen, työllisyyteen ja ilmastotekoihin.

(Artikkeli Eespäin-lehdessä 1/2025)