Sörnäistentunneli esimerkki Helsinkiä riivaavasta kehnosta kaupunkisuunnittelusta, jota hallitsevat määrälliset kasvutavoitteet ja rakennusliikkeiden intressit. Tunnelihankkeen pohja luotiin Kalasataman kaavoituksessa. Silloin tehtyjä virheitä ei ole kuitenkaan pakko toistaa. Sörnäistentunnelia ei tarvita vaan liikkumisen tarpeisiin voidaan vastata kehittämällä joukkoliikennettä.

Virheiden historia

Sörnäistentunneli oli mukana jo vuonna 2008 hyväksytyssä alueen osayleiskaavassa. Samalla kun osayleiskaava asetti ylimitoitettuja rakentamistavoitteita, siinä yliarvioitiin roimasti autoliikenteen kasvua. Silloisen arvion mukaan autojen määrä kaksinkertaistuisi vuoteen 2025 mennessä, mutta todellisuudessa autoliikenne ei ole kasvanut oikeastaan yhtään. Esitin silloin valtuustossa osayleiskaavan palauttamista, mutta en saanut sille kannatusta.

Sörnäistentunneli liittyi alusta alkaen laajempaan liikennejärjestelyyn, jossa keskeinen rooli oli Keskustatunnelilla. Helsinkiläisten kova vastustus kaatoi Keskustatunnelin jo saman vuoden 2008 syksyllä, mutta kaupunkisuunnitteluvirasto jatkoi Sörnäistentunnelin suunnittelua.

Kesäkuussa 2012 valtuustoon tuotiin esitykset Sörnäistentunnelin yleissuunnitelmasta ja Kalasataman keskuksen asemakaavasta. Vajaan 1,6 kilometrin tunnelin hinnaksi arvioitiin silloin 140 miljoonaa. Vaihtoehtona selvitetty vain 600 metrin tunneli Kalasataman metroaseman ali olisi maksanut suunnilleen puolet vähemmän.

Esitin valtuustolle esitetyn pitkän tunnelin hylkäämistä ja lyhyen tunnelivaihtoehdon selvittämistä. Jo silloin oli nähtävissä, että tunnelin lisää yksityisautoilua ja samalla päästöjä, eikä poista liikenneruuhkia vaan siirtää ne vain toiseen paikkaan. Muut valtuutetut hyväksyivät yleissuunnitelman, jonka pohjalta nykyinen esitys on valmisteltu. Hinta-arvio on sittemmin noussut 180 miljoonaan.

Samassa kokouksessa valtuusto hyväksyi Kalasataman asemakaavan, joka perustui Sörnäistentunnelin rakentamiseen. Esitin asemakaavan hylkäämistä ja uutta valmistelua, jossa alueelle osoitetaan selvästi vähemmän rakennusoikeutta.

Kaupunkisuunnittelulautakunta esitti vielä yksimielisesti tunnelin erillistä asemakaavaa,mutta kun asia tuli valtuustoon 2018, siitä äänestettiin. Vihreät, Vasemmistoliitto ja eräät sosialidemokraatit esittivät asian palauttamista uuteen valmisteluun. Tietoisuus tarpeesta vähentää päästöjä ja kehittää ympäristöystävällisiä liikennemuotoja oli kasvanut, ei vähiten ympäristöliikkeiden ansiosta. Kaava meni kuitenkin läpi äänin 49-34.

Onko nyt Sörnäistentunnelin vuoro kaatua?

Keskustatunnelin rakentaminen on jo kahteen kertaan pysähtynyt helsinkiläisten laajaan vastustukseen, joka on saanut muun muassa sosialidemokraatit muuttamaan kantansa. Olisiko nyt Sörnäistentunnelin vuoro kaatua?

Sörnäistentunnelista on tullut muun muassa Greenpeace Helsingin, Elokapinan ja Maan ystävien mielenosoitusten tuloksena asia, jossa mitataan valtuutettujen ilmastopuheiden ja tekojen vastaavuutta. Käytetäänkö ainakin 180 miljoonaa yksityisautoilua lisäävään tunneliin vai eritoten joukkoliikenteen edistämiseen? Kyse on myös siitä, kuunnellaanko asukkaita vai rakennusliikkeiden toiveita uusista tunneliurakoista?

Timo Harakka toi eilen julkisuuteen vaihtoehdon, jota kaupunkiympäristötoimiala ei ole halunnut selvittää. Alustavanakin esityksenä se osoittaa virheelliseksi väitteet, joiden mukaan ilman tunnelia ei voi toteuttaa itä-länsisuuntaista pikaratikkaa Roihupellosta Kalasataman kautta Pasilaan (Jokeri 0). Sekä metron, raitioteiden että bussien yhteydet voidaan turvata jopa paremmin ilman tunnelia.

On outoa, että tätä asiaa eivät virkamiehet ja lautakunta ole selvittäneet jo aiemmin. Asiahan ei ole uusi. Tällainen vaihtoehto oli esillä jo Helsingin yleiskaavan yhteydessä, keskustelussa vaihtoehdoista Kruunusiltojen rakentamiselle ja myös kun asukkaat ovat vastustaneet joukkoliikenneväylän vetämistä Vallilanlaakson läpi. Myös keskeiset argumentit tunnelihankkeen hylkäämiseksi on esitetty jo aiemmin, muun muassa Kenkää Keskustatunnelille -kansalaisliikkeen toimesta.

Sörnäistentunnelin hylkäämisen lisäksi kannattaisi tarkastella uudelleen myös Kalasatamaan liittyviä pikaraitiolinjauksia. Kalasatamasta ei tarvitse rakentaa pikaratiolinjaa Pasilaan Vallilanlaakson kautta vaan se voidaan toteuttaa olemassa olevassa katuverkossa Vallilan kautta. Eikä Jokeri 0 -linjan rakentamisella Pasilasta länteen pidä katkaista Keskuspuistoa.

Helsingin päätöksenteon huonosta kulttuurista kertoo osaltaan sekin, että iso ja paljon keskustelua herättänyt hanke tuodaan valtuustoon samassa kokouksessa, jossa käsitellään ensi vuoden talousarvio ja mm. valtuutettujen tekemiä aloitteita. Toivottavasti valtuutetut ottavat tällekin asialle sen ajan, minkä sen kunnollinen käsittely vaatii.