HKL:n lippujen hintoja ei pidä nostaa

24.11.2016

Puheenvuoroja

– 17.8. Helsingin Sanomien mielipidesivulla


Helsingin joukkoliikennelautakunta esittää kaupungin sisäisen joukkoliikenteen lippujen hintojen korottamista (HS 10.8.). Tätä perustellaan oikeastaan vain kaupunginhallituksen budjettiraamilla, jonka mukaisesti lipun hintaan ehdotetaan keskimäärin 1,5 prosentin inflaatiokorotusta. Muita perusteita onkin vaikea esittää.

Helsingin sisäisen joukkoliikenteen matkustajamäärä on supistunut vuodesta 2001 jo yli 10 miljoonalla matkustajalla. Tähän ovat vaikuttaneet bussi- ja raitiotievuorojen vähentämisen lisäksi viime vuosina toteutetut lippujen hintojen korotukset.

Pidemmällä aikavälillä joukkoliikenteen osuuden supistuminen on vielä dramaattisempaa. Helsingin ympäristöraportin 2006 mukaan pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen osuus on metron suosiosta huolimatta pudonnut noin 39 prosenttiin, kun se oli 66 prosenttia vuonna 1966.

Tarvitaan siis toimia joukkoliikenteen osuuden lisäämiseksi. HKL:n lippujen hintojen korottaminen on jyrkässä ristiriidassa kaupungin strategioihin kirjattujen joukkoliikenteen suosimisen ja ekologisesti kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa.

Lippujen hintojen nostamiselle ei ole myöskään mitään taloudellisia perusteita. HKL:n ylijäämä ennen satunnaisia eriä oli viime vuonna 4.9 miljoonaa euroa. Se on yli kolme kertaa enemmän kuin HKL arvioi saavansa lisätuloja lippujen hintojen keskimäärin 1,5 prosentin korotuksella. HKL tekee myös tänä vuonna ylijäämää ja budjetoitua parempaa tulosta.

Erityisen kyseenalaiseksi lippujen hintojen korottamisen tekee se, että Helsingin kaupunki tekee jättimäistä voittoa. Viime vuoden ylijäämä oli 393 miljoonaa, kun lukuun otetaan myös liikelaitokset. Ilman liikelaitoksiakin ylijäämää kertyi 57 miljoonaa.

Mielestäni kaupunginvaltuuston on syytä ohjata osa näistä voittovaroista peruspalveluihin, kuten joukkoliikenteen lippujen hintojen alentamiseen ja torjua esitetyt hintojen korotukset. Tätä puoltaa sekin, että Helsinki tukee joukkoliikennettä vähemmän kuin useimmat muut Euroopan metropolit. Muissa metropoleissa julkinen tuki on yleensä yli puolet joukkoliikenteen kuluista, Helsingissä alle puolet.

 

 

 

© 2018 Yrjö Hakanen
webDesign: Mekanismi »