Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan käsittelyyn tulee tänään kiistanalaisen yleiskaavan toteutusohjelma. Se on tehty ikään kuin hallinto-oikeuteen ei olisikaan tehty 50 valitusta yleiskaavasta. Voi kysyä, miksi toteutusohjelma halutaan päättää nyt, vaikka hallinto-oikeuden ratkaisua yleiskaavan lainmukaisuuteen odotetaan lähikuukausina? Pelkäävätkö kaupunkisuunnittelusta vastaava apulaispormestari Anni Sinnemäki ja toimialajohtaja Mikko Aho, että hallinto-oikeuden päätösten jälkeen tällaista toteutusohjelmaa ei voi edes esittää? Miksei asukkaita ole kuultu ohjelman valmistelussa?

Yleiskaavan toteuttamiseksi esitetään asemakaavoitusta varten kolmevaiheinen aikataulu, jota on tarkoitus päivittään valtuustokausittain. Ensimmäinen vaihe kattaa vuodet 2018 – 2035, toinen 2030 – 2040 ja kolmas vaihe 2040 – 2050.

Toteutusohjelman luonnoksessa pidetään kiinni yleiskaavan ylimitoitetuista rakentamistavoitteista ja myös kaikista viher- ja virkistysalueille esitetyistä rakentamiskohteista. Ohjelman perusteella asukkaiden kuulemisen totaalisesta epäonnistumisesta yleiskaavan valmistelussa ja siitä seuranneesta ennätysmäärästä valituksia hallinto-oikeuteen ei ole otettu mitään opiksi.

Suunnitelmassa luvataan ”turvata virkistys- ja viheralueiden riittävyys” ja kehittää ”vihersormien laajoja virkistysaluekokonaisuuksia”. Mutta mitään konkreettista näiden tavoitteiden toteuttamiseksi ei esitetä. Esimerkiksi Keskuspuistoon, Ramsinniemeen, Vanhankaupunginlahdelle ja Vantaanjoen varrelle yleiskaavassa esitetty rakentaminen on mukana sellaisenaan. Valtuustossa esitetyistä lupauksista palata Keskuspuiston suojeluun yleiskaavan toteutusvaiheessa ei ohjelmassa ole sanaakaan.

Myös Vartiosaareen rakentaminen, jonka vihreät kehuivat laittaneensa nyt syksyllä kaupunginhallituksessa jäihin, on mukana – vain toteamuksella, että sen rakentamisen suunnittelun aloitus siirtyy vuoteen 2021.

Kansallisen kaupunkipuiston perustamisen selvittäminen mainitaan yhdessä lauseessa. Mutta vain viher- ja virkistysalueena, ei rakennetun kulttuuriympäristön suojeluna, eikä alueena, jonka perustaminen voisi rajoittaa yleiskaavassa esitettyä rakentamista.

Täydennysrakentamisella on tarkoitus toteuttaa peräti 40 % yleiskaavan rakentamistavoitteesta eli noin 100 000 asukkaan asuntorakentaminen ja osa toimitilarakentamisesta. Täydennysrakentamista kuvataan toteutusohjelmassa ”massiiviseksi”, ”korkeaksi” ja ”reippaaksi”. Siihen liittyy myös matalien vuokratalojen ja peruskorjausikään tulevien kerrostalojen purkamista. Kaupungin tontit nostetaan tämän rajun täydennysrakentamisen etulinjaan. Vain joidenkin erityisten alueiden osalta ollaan valmiita kunnioittamaan niiden nykyistä henkeä ja luonnetta.

Toteutusohjelmassa on miljardien edestä liikennehankkeita, ja voi kysyä, ovatko ne kaikki realistisia. Viher- ja virkistysalueitä uhkaavat muun muassa Saaristoratikka (Laajasalosta Vartiosaaren kautta Vuosaareen), Vallilanlaakson ja Keskuspuiston läpi suunniteltavat pikaratikat sekä Hämeenlinnanväylän bulevardi. Lisäksi ohjelmaan sisältyy pormestari Vapaavuoren uudelleen esiin kaivaman keskustatunnelin selvittäminen.

Ei niin paljon pahaa, ettei jotain hyvääkin. Positiivista esitetyssä toteutusohjelman luonnoksessa ovat linjaukset alueiden eriarvoistumisen torjumisesta ja ilmastovastuusta.  Niiden toteutuminen riippuu toki paljon muustakin kuin kaavoituksesta, esimerkiksi julkisten lähipalvelujen turvaamisesta ja kaupungin energiatuotannon yksityistämishankkeiden torjumisesta.