Helsinkiin tarvitaan lisäbudjetti työttömyyden torjumiseen

Työttömyyden ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden raju nousu Helsingissä edellyttävät kiireellisiä toimia. Tarvitaan lisäbudjetti, jolla kaupungin viime vuonna tekemästä 188,5 miljoonan euron ylijäämästä ohjataan osa työllistämiseen ja uusien työpaikkojen luomiseen.

Isot alueelliset erot työllisyydessä

Helsingin Tietokeskuksen eilen julkistetun tilastokatsauksen mukaan työttömyys kasautuu alueellisesti itäiseen, koilliseen ja pohjoiseen Helsinkiin. Vaikka työttömyys koskee kaikkia kaupunginosia, ovat alueelliset erot isot.  Alimmillaan työttömyys on Östersundomin, Tuomarinkylän ja Vironniemen alueilla, joissa työttömyysaste on 5,6 – 5,8 %. Korkein työttömyysaste on Jakomäessä (18,5%), Mellunkylässä (16,9%) ja Maunulassa (15,6%).

Kovinta työttömyyden kasvu on ollut Maunulassa, Vuosaaressa ja Myllypurossa. Maunulassa työttömyysaste on noussut vuosina 2011 – 2014 yli 5 prosenttiyksikköä, eli 10,3 prosentista 15,6 prosenttiin.

Työttömyys kasvaa ja pitkittyy

Työttömyysaste kohosi Helsingissä viime vuoden lopussa 11,7 prosenttiin. Työttömiä oli työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan Helsingissä viime vuoden lopulla yli 38 500. Lisäys oli vuodessa 18 %. Myös tämän vuoden puolella on työttömyyden kasvu jatkunut joka kuukausi.

Erityisen rajusti on kasvanut pitkäaikaistyöttömien määrä. Se on noussut vuodessa 42 prosenttia. Pitkäaikaistyöttömiä oli vuoden 2014 lopussa 12 300 ja heidän määränsä kasvaa edelleen voimakkaasti. Uutta on se, että pitkäaikaistyöttömyys ei ole enää vain ikääntyneiden ongelma. Nopeimmin pitkäaikaistyöttömyys kasvoi alle 30-vuotiaiden keskuudessa, lisäys oli jopa 80 %.

Suhteellisesti eniten on kasvanut korkeakoulutettujen työttömyys, 27 prosenttia. Heidän keskuudessaan pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut vuodessa peräti 50 %.

Sakkomaksut Kelalle ylittävät jo työllisyysrahat

Valtion työllisyyden hoitoon tälle vuodelle osoittamat määrärahat ovat muun muassa Uudenmaan TE-toimistossa loppu jo nyt. Leikkaamisen sijasta uuden hallituksen pitäisikin kiireellisesti lisätä työllisyysmäärärahoja.

Helsingissä työllisyysmäärärahat on pidetty jäissä jo monta vuotta, vaikka työttömyys on kasvanut.  Tänä vuonna Helsinki maksaa Kelalle ns. sakkomaksua eli työmarkkinatuen kuntaosuutta jo yli 50 miljoonaa euroa, joka on selvästi enemmän kuin kaupunki käyttää työllisyyden hoitamiseen. Kasvava ja pitkittyvä työttömyys lisää myös kaupungin muita menoja samalla kun se vähentää verotuloja.

Lisäbudjettiin on rahaa

Helsingillä on mahdollisuus osoittaa heti lisää rahaa työllisyyteen, toisin kuin monilla muilla kunnilla. Helsingin rahavarat ovat viime vuoden tilinpäätöksen mukaan yli tuhat miljoonaa euroa ja kaupungilla on rahavaroja ja lainasaatavia 1 600 miljoonaa euroa enemmän kuin velkoja. Kaupungilla on myös tarvetta palkata lisää työntekijöitä, kun asukasmäärä ja palvelujen tarpeet kasvavat.

SKP:n ja Helsinki-listojen ryhmä on esittänyt talousarvion valmistelussa työllisyysrahojen lisäämistä 8 miljoonalla eurolla ja lisäksi rahaa uusien työpaikkojen luomista kaupungin palveluihin, rakentamiseen, uusiutuvan energian tuotantoon ja muun muassa tietotekniikan sovellusten kehittämiseen. Tähän voidaan ohjata rahoitus lisäbudjetilla tai antamalla ylitysvaltuuksia tämän vuoden budjettiin. Samalla on syytä luopua vain menojen karsimiseen tähtäävästä ”tuottavuustavoitteesta”, joka ei vastaa sen enempää työllisyyden hoidon kuin kaupunkilaisten palvelujen tarpeita. 

Vastuu työllisyyden hoitamisesta pitää ottaa kaupungin johtajistossa ja kaupunginhallituksessa tosissaan. Se, että kaupunginjohtajat ja kaupunginhallitus ovat toistuvasti sivuuttaneet muun muassa kaupungin työllistämistoimikunnassa, ammattijärjestöissä ja työttömien yhdistyksissä tehdyt esitykset työllistämisestä samaan aikaan kun kaupunki tekee satojen miljoonien eurojen voittoa, on suuri vääryys työttömiä kohtaan ja myös kaupungin kehitykselle vahingollista.

(Kuva Helsingin kaupunki)