Korkeat asumiskustannukset ja edullisten vuokra-asuntojen puute ovat Helsingin suurimpia ongelmia. Tätä tuskin kukaan kiistää. Siitä huolimatta Helsingin kaupunki ja sen omistama asuntoyhtiö HEKA vauhdittavat asumiskustannusten nousua, vaikka voisivat hillitä sitä.

Kun HEKA:n ilmoitti keväällä valmistelevansa keskimääräistä isompia vuokrankorotuksia, se esitti niiden olevan kustannjusten nousun takia välttämättömiä. Samaa toistelivat kaupunginhallituksen jäsenet. Sanottiin, että vuokrat määräytyvät omakustannusperiaatteella eikä kaupunki voi tukea HEKAn vuokralaisia.

Tosiasiassa HEKAn asuntojen vuokrat eivät ole vuosikausiin olleet omakustannusperusteisia. HEKAssa toteutetaan vuokrientasausta, joka tarkoittaa, että vanhat asukkaat maksavat oman asumisensa kustannusten lisäksi uusien asuntojen rakentamisen kustannuksia. Samalla kaupunki kerää voittoja markkkinaehtoisiksi muutetuilla tonttivuokrilla, joita myös HEKAn asukkaat maksavat asuntojensa vuokrissa. Uusissa asunnoissa pelkän tonttivuokran osuus on useampia euroja asuntoneliöltä. Omakustannusperiaate ei toteudu myöskään energiakuluissa, joita kaupungin omistama Helen-yhtiö on nostanut muun muassa sähköpörssin keinotteluhintoihin vedoten ja joilla se tekee ylivoittoja.

Vuokralaiset tukevat kaupunkia

Vuokralaiset siis tukevat kaupunkia ja sen kiinteistövarallisuuden kasvattamista. Kaupunki ei ole kuitenkaan vastannut omistajan velvollisuuksista pitää huolta asuntojen peruskorjauksista. Vaikka korjausvelkaa on kertynyt, peruskorjauksia lykätään ja karsitaan.

Kyse on myös HEKAn johdon virheistä, joita laitetaan vuokralaisten maksettavaksi. Yhtiön lainat on sidottu euriboriin, joka oli nollakorkojen kaudella edullista, mutta tätä käytäntöä on jatkettu myös korkotason nousun oloissa. Kaupunki saisi (kuntien tavoin) lainaa edullisemmin ehdoin, mutta tätä mahdollisuutta ei ole käytetty. Toimitusjohtajan mukaan HEKA ei ole edes keskustellut pankkien kanssa lainaehdoista. Satoja miljoonien euroja ylijäämää vuosittain tekevä Helsinki voisi myös kehittää omia rahoitusjärjestelyjä, joilla HEKAn uudisrakentaminen ja peruskorjaus saisi osan lainoituksesta tai joilla tasoitettaisiin markkinaehtoisten korkojen nousuja.

Muutama päivä sitten HEKAn toimitusjohtaja Jaana Närökin myönsi Ylen haastattelussa, että kaupunki voisi omilla päätöksillään vaikuttaa vuokrankorotusten suuruuteen.  Tonttivuokrien korotusten ja tuottotavoitteiden pienentäminen vähentäisi HEKAn vuokrien korotuspaineita ja hillitsisi asumismenojen nousua myös kaupungin asumisoikeusyhtiö HASOssa ja yleisemminkin. Se ei vähentäisi kaupungin tuloja vaan ainoastaan niiden kasvua, koska kymmeniä vuosia vanhoja, edullisia maanvuokrasopimuksia tulee jatkuvasti uusittavaksi ja koska kaupungin kasvaessa rakennettujen tonttien määrä kasvaa. Lakikaan ei aseta esteitä sille, jos kaupunki luopuisi tavoittelemasta kohtuuttomia voittoja tonttimaan ansiottomalla arvonnousulla.

Miksi valtuusto ei tee mitään?

Suomen suurimpana vuokranantajana, noin 50 000 asunnon omistajana Helsingin kaupunki voisi vaikuttaa asuntomarkkinoiden kehitykseen tavalla, joka hillitsisi vuokrien yleistä nousuvauhtia. Nyt se toimii päinvastoin nostamalla vuokria keskimääräistä enemmän.

Sama koskee vuokralaisdemokratiaa, joka on kavennettu näennäiseksi fuusioimalla alueelliset asuntoyhtiöt yhteen ja keskittämällä päätöksenteko HEKAn johtoon ja hallitukselle. Asukkaiden ei kuitenkaan tarvitse sopeutua vuokralaisdemokratian ohjesääntöjen puitteisiin. Asukkaiden vastalauseiden ansiosta HEKAn vuokrankorotukset ovat nousseet jo laajasti esille mediassa. Ratkaiseva päätösvalta on viime kädessä kaupunginhallituksella ja -valtuustolla, joita ei pidä päästää vastuusta.

HEKAn vuokrankorotusten madaltaminen olisi hyväksi laajemminkin helsinkiläisten ja Helsingin kehityksen kannalta. Tämän vuoden alussa HEKA nosti vuokria 4 %. Nyt korotukset ovat keskimäärin 12-13 %, joillain jopa yli 15 %. Uusissa asuntokohteissa vuokrat voivat olla yli 20 euroa neliöltä. Yli puolet HEKAn asuntoon valituista tienaa alle 2 000 euroa kuukaudessa. Tällä menolla yhä useammilla pienituloisilla ei ole enää varaa asua Helsingissä – etenkin kun Orpon ja Purran hallitus aikoo leikata myös asumistukea. Se taas vaikeuttaa työntekijöiden saamista päiväkoteihin, terveydenhuoltoon, vanhusten hoivaan ja moniin muihin palveluihin.

 

(Artikkelin kuvat hekaoy.fi, HEKAn Sompasaaren uudiskohteessa vuokra jopa 22 €/m2/kk)