Helsinki teki viime vuonna voittoa yli 400 miljoonaa

18.3.2019

409 miljoonaa euroa ylijäämää viime vuodelta. Summa ei kerro pörssiyhtiön voitoista vaan Helsingin kaupungin viime vuoden alustavasta tilinpäätöksestä. Kaupungin rahavarat paisuvat samaan aikaan kun päiväkodeissa, kouluissa, vanhusten hoidossa ja muissa palveluissa on liian vähän rahaa, työntekijöitä ja tiloja.

Alustavan tilinpäätöksen mukaan kaupunki käytti työntekijöiden palkkoihin viime vuonna lähes 60 miljoonaa euroa vähemmin kuin budjettiin oli varattu. Näin siitä huolimatta, että muun muassa päiväkodeissa ja vanhuspalveluissa on huutava pula työntekijöistä.

Kaupunki ”säästi” viime vuonna myös jättämällä käyttämättä 5 miljoonaa nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn varatuista määrärahoista ja yli 20 miljoonaa koulujen peruskorjausvaroista.

Toisaalta verovaroja käytettiin aiempaa enemmän palvelujen ostamiseen yksityisiltä yhtiöiltä. Palvelujen ostot kasvoivat viime vuoden aikana 70 miljoonalla eurolla.

Viime vuoden alustavan tilinpäätöksen tulos on yli 200 miljoonaa euroa talousarviota parempi. Eikä alustavassa 409 miljoonan ylijäämässä ole edes mukana kaupungin omistamien yhtiöiden voitot.

Siinä missä useimpien muiden kuntien velat kasvoivat, Helsinki vähensi velkoja. Lisäksi Helsingillä on lainasaatavia enemmän kuin velkoja.

 

Miksi ylijäämiä jemmataan?

Helsinki on tehnyt vuodesta 2003 alkaen jatkuvasti ylijäämää. Samalla kaupungin pankkitileille tallettamat rahavarat ovat kasvaneet, kun vain osa ylijäämistä on käytetty seuraavina vuosina. Vuonna 2012 rahavarat olivat 667 miljoonaa, mutta vuonna 2017 jo yli 1 316 miljoonaa euroa, vaikka viime vuosien lukuihin eivät enää sisälly yhtiöitettyjen energia- ja satamalaitosten ylijäämät.

Rahaa palvelujen parantamiseen, työllistämiseen ja asumiskustannusten nousun hillitsemiseen pääkaupungilla olisi siis läjäpäin. Silti valtuusto hyväksyi yksimielisesti tällekin vuodelle budjetin, jossa tavoitellaan taas satoja miljoonaa lisää ylijäämiä, mutta alimitoitetaan palvelujen määrärahoja.

Miksi ylijäämistä ei ohjata lisää rahaa palveluihin? Tehdäänkö näin tilaa yksityisille markkinoille? Vai ovatko pormestari Jan Vapaavuoren miljardihankkeet keskustan autotunneleista tärkeämpiä kuin asukkaiden hyvinvointi?

(Artikkeli Eespäin-lehteen 1/2019)

© 2019 Yrjö Hakanen
webDesign: Mekanismi »