Helsinki tavoittelee taas satojen miljoonien ylijäämiä palvelujen kustannuksella

8.11.2022

Helsinki jatkaa vastuullista taloudenpitoa, kehuu pormestari Juhana Vartiainen (kok) kaupunginhallituksen esitystä ensi vuoden talousarvioksi. Mutta onko vastuullista kasvattaa kaupungin ylijäämiä samaan aikaan kun rahoituksen niukkuus ajaa palveluja kriisiin?

Kaupunginvaltuusto sitoutui strategiassaan talouden ”vastuuperiaatteeseen”, jonka mukaan käyttömenojen kasvu perustuu kaavaan kuntien peruspalvelujen hintaindeksi ja väestönkasvu vähennettynä 0,5 % tuottavuustavoitteella. Tällainen kaava ei ota huomioon palvelujen tarpeiden kasvua, lakisääteisten velvoitteiden lisääntymistä eikä indeksi kata täysimääräisesti kustannusten nousua, jota energian hintojen nousu vielä kiihdyttää. Samalla se supistaa talouden puitteet vain menoraamiksi.

Alibudjetointi jatkuu

Helsingin rahoitusjohtaja Tuula Saxholmin mukaan ”toimintamenojen tulisi kasvaa verorahoitusta hitaammin” (HS 7.11.). Käytännössä tämä tarkoittaa jatkuvaa ylijäämien kasaamista ja investointien kasvattamista palvelujen kustannuksella. Kaava sivuuttaa sen, että Helsinki on poikkeuksellisen varakas kaupunki, joka saa verojen lisäksi satoja miljoonia tonttien ja rakennusten vuokratuottoja, omistamiensa yhtiöiden tuottoja, erilaisia myynti- ja korkotuloja sekä asiakasmaksuja.

Tänä vuonna kaupunki kerää tulosennusteen mukaan ylijäämää 331 miljoonaa euroa ja lopullinen tulos on todennäköisesti tätäkin enemmän. Kaupunginhallitus esittää ensi vuodelle vielä isomman ylijäämätavoitteen: 424 miljoonaa. – Missä on vastuu mm. hoitojonojen purkamisesta, koulujen ja päiväkotien resursseista, energian ja asumisen hintojen hillitsemisestä, joukkoliikenteestä, työllistämisestä ja työntekijöiden palkkauksen parantamisesta?

Armotonta menoa sote-rahoituksessa

Kaupunginhallitus esittää sote-budjetin tekemistä valtionrahoituksen raamiin, vaikka kaupunki voisi ohjata ylijäämistä lisää rahaa sote-palvelujen rahoituskriisin helpottamiseen. Sote-uudistuksessa Helsinki kuuluu niihin kaupunkeihin, joiden rahoitusta valtio leikkaa. Arvioiden mukaan kyse on noin 100 miljoonan vajauksesta Helsingin sote-rahoituksessa.

Alimitoitetulla sote-budjetilla ei kyetä purkamaan tuhansien hoitojonoja eikä vastaamaan lisääntyviin lakisääteisiin velvoitteisiin, kuten hoitajamitoituksen ja hoitotakuun tiukentamiseen. Riittämätön rahoitus näkyy budjettiesityksen kirjauksissa, joiden mukaan lääkärien ja hoitajien vastaanottokäynnit vähenevät. Myös terveys- ja päihdepalvelujen henkilöstö vähenee.

Budjettiesityksen investointiosassa jatketaan terveysasemien ja neuvoloiden keskittämistä jättikeskuksiin. Kalasataman ja Kampin jälkeen ovat vuorossa Haagaan, Malmille ja Oulunkylään rakennettavat jättikeskukset. Nämä investointisuunnitelmat eivät perustu mihinkään palvelutarpeiden arvioon eikä niistä ole kysytty mitään asukkailta eikä henkilöstöltä. Jos hankkeet toteutuvat, lopetetaan useimmat lähiterveysasemat ja neuvolat. Se vaikeuttaa palveluihin pääsyä ja lisää eriarvoisuutta.

Koulutusrahojen lisäystä liioiteltu

Kaupunginhallituksessa budjettiesityksen hyväksyneet kokoomuksen, vihreiden, demareiden, Vasemmistoliiton ja RKP:n edustajat ovat korostaneet erityisesti kasvatuksen ja koulutuksen määrärahojen lisääntyvän. Toimialan määrärahojen lisäys on kuitenkin vain 4 % verrattuna tänä vuonna toteutuviin menoihin. Kun peruspalvelujen hintaindeksin nousuksi arvioidaan 3,8 %, oppilasmäärät kasvavat lähes prosentin ja kaupungin sisäisiä vuokria nostetaan, ei budjettiesitys edes vähennä pitkään jatkunutta alibudjetointia.

Räikein ongelma koulutuksen osalta esityksessä on se, että ammatillisen koulutuksen määrärahoihin esitetään vain 0,4 % näennäistä lisäystä. Kehumista ei ole myöskään varhaiskasvatuksen 2,6 % lisäyksessä tämän vuoden budjettiin verrattuna. Se ei kata edes kustannustason nousua – puhumattakaan siitä, että riittäisi korjaamaan päivähoitopaikkojen vajauksen. Se vastaa heikosti myös varhaiskasvatuksen henkilöstöä, oppilaiden kolmiportaista tukea, oppivelvollisuuden pidentämistä ja maksuttomia oppimateriaaleja koskevia kasvaneita lakisääteisiä velvoitteita. Menotarpeita lisää myös vastuu Ukrainan pakolaisten lasten ja maahanmuuttajien opetuksesta.

Kulttuuri- ja liikuntapalvelujen määrärahat asukasta kohti supistuvat, mikä rajoittaa mahdollisuuksia ylläpitää palveluissa edes korona-ajan tasoa. Kaiken lisäksi kaupungin kulttuuripalveluja aiotaan karsia siirtämällä Savoy-teatteri jollekin kaupalliselle toimijalle.

Palkkakriisi jatkuu

Budjettisopua esitelleet pormestarit kehuivat myös palkkakehitysohjelmaa. Siihen ehdotettu 7 miljoonaa on kuitenkin vain paikkailua, jolla voidaan helpottaa vain pientä osaa palkkakriisistä, kun henkilöstökulut ovat yhteensä yli 1,5 miljardia. Se ei korjaa lähes 40 000 työntekijän palkkojen yleistä jälkeenjääneisyyttä yksityisen puolen palkoista ja elinkustannuksista.

Investointeja palvelujen kustannuksella

Kaupunginhallitus haluaa pitää kiinni korotetuista rakentamistavoitteista (8 000 uutta asuntoa), vaikka se tuottaa ongelmia niin palveluissa kuin ympäristötavoitteiden toteuttamisessa.

Mitään toimia Helenin rajusti nostamien hintojen alentamiseksi ei budjettiesitykseen sisälly.

Kaupungin investoinneista entistäkin isompi osa aiotaan rahoittaa suoraan kaupungin tulorahoituksella. Helsinki kattaa nyt tulorahoituksella 75 % investoinneista, eli enemmän kuin muut kunnat ja yritykset yleensä. Ensi vuonna suoraan tulorahoituksella aiotaan rahoittaa peräti 89 % investoinneista – ja se tapahtuu alibudjetoimalla palveluja.

Missä avoimuus ja osallisuus?

Neljä pormestaripuoluetta – kokoomus, vihreät, SDP ja Vasemmistoliitto – ja RKP tekivät budjettiesityksen taas julkistamatta luonnosta ennen kuin se oli sovittu. Miksi näin, vaikka pormestari Vartiaisen aloitteesta viime vuonna omaksuttu salaileva valmistelu herätti paljon kritiikkiä eikä vastaa kuntien hallinnon avoimuuden vaatimuksia? Tälle tuskin löytyy muuta selitystä kuin se, että kehnoja budjettisopimuksia on helpompi tehdä, kun asukkaat, henkilöstö, media tai edes kaikki valtuutetut eivät tiedä, mistä neuvotellaan.

Tarvitaan muutosliike

Satojen miljoonien ylijäämät osoittavat, että Helsingillä on varaa parantaa palveluja ja asukkaiden hyvinvointia. Muutos budjettilinjaan ei tule kuitenkaan nykyisiltä päättäjiltä vaan heidät pitää siihen painostaa.

Asukkaiden mielipiteet ja julkinen keskustelu ovat jo vaikuttaneet niin, että suuria menoleikkauksia ei rohjettu esittää. Asukastoiminnalla turvattiin tähän budjettiesitykseen myös Stadin asukastalojen rahoitus, josta sote-toimialan johto halusi eroon. Budjettilinjaan tarvitaan kuitenkin perusteellinen muutos. Se voidaan saada – ei heti eikä kerralla, mutta ennen pitkää – jos me asukkaat lähdemme muutosta laajasti vaatimaan ja sitä ajamaan muodostuu laaja asukasliikkeiden, ammattijärjestöjen ja eri alojen asiantuntijoiden pitkäjänteinen liike.

 

© 2022 Yrjö Hakanen
webDesign: Mekanismi »