Helsinki leikkaa menoja, vaikka tekee voittoa

28.2.2014

Leikkaaminen, leikkaaminen ja vielä kerran leikkaaminen. Suuryhtiöt leikkaamalla työpaikkoja ja palkkakuluja voittojensa lisäämiseksi. Jyrki Kataisen hallitus leikkaa julkisia palveluja ja kuntien rahoitusta. Kokoomuksen johdolla leikataan myös Helsingissä, vaikka kaupunki tekee jatkuvasti voittoa.

Useimmista kunnista poiketen Helsinki voisi parantaa palveluja. Vaikka hallitus on leikannut Helsingin valtionosuuksista vuositasolla 140 miljoonaa euroa, on kaupungin yhteenlaskettu tulos viime vuodelta ennakkotietojen mukaan noin 150 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin pankkitileillä oli viime vuonna keskimäärin yli 600 miljoonaa ja vuoden lopulla lähes miljardi euroa.
Jos osa näistä ylijäämistä käytetään palvelujen parantamiseen, se ei ole vain menoerä. Se tuo työtä, tuloja ja hyvinvointia. Helsingin valtuustossa kaikki eduskuntapuolueet ovat kuitenkin sitoutuneet leikkaamaan palvelujen määrärahoja, tiloja ja investointeja koko tämän valtuustokauden ajan. SKP ja Helsinki-listat on ainoana valtuustoryhmänä kieltäytynyt hyväksymästä tätä linjaa.

Lähipalvelut turvattava

Kuntaliiton mukaan pelkästään väestötekijät nostavat kuntien sosiaalimenoja yli 3 % vuodessa ja terveydenhuollon menoja noin 1,5 %. Sen päälle tulee vielä hintojen ja palkkojen nousun vaikutus, yli 2 %.

Helsingissä monet tekijät korostavat palvelujen määrärahojen lisätarvetta. Asukasmäärä kasvaa vuosittain yli 8 000 henkeä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen määrärahat ovat jo 12 vuotta kasvaneet hitaammin kuin isoissa kaupungeissa keskimäärin. Asukasta kohti laskettuna päivähoidon, opetuksen ja kulttuurin menot ovat pienemmät kuin naapurikunnissa.

Erityisesti lähipalvelujen merkitys korostuu, kun työttömien, lasten ja vanhusten määrä kasvaa. Terveys- ja sosiaaliasemia, päiväkoteja, kouluja ja nuorisotiloja ei pidä keskittää yhä isompiin yksiköihin. Samalla on pidettävä huolta siitä, että keskustakirjaston rakentaminen ja Stadionin peruskorjaus eivät johda lähipalvelujen heikentymiseen.

Helsingillä ei ole vanhuspalveluohjelmaa. SKP:n ja Helsinki-listojen esitykset sen tekemisestä on tähän asti torjuttu. Nyt kun vanhuspalvelulaki sitä vaatii, on viimein alettu valmistella ohjelmaa. Jotta se ei jää vain paperille, on lisättävä kotihoidon ja pitkäaikaishoidon resursseja, myös kaupungin palveluasuntoja.

Työtä ja tuloja

Isona kaupunkina Helsinki voi kehittää työtä ja tuloja tuovaa toimintaa. Esimerkiksi alkuvuodesta pidetyssä Helsingin seudun ilmastoseminaarissa nousi esille mahdollisuus tehdä kuntien ohjaamista resurssivirroista – energia, informaatio, liikenne, jäte ym – uusia tulovirtoja. Kaupunki voisi investoida biokaasun, biohiilen, tuulivoiman ja aurinkoenergian tuottamiseen, älykkäisiin liikenneverkkoihin ja uusiin mobiileihin palveluteknologioihin.

Toisaalta investoinneissa kannattaa säilyttää tolkku. Miksi maksaa uuden voimalan rakentamisesta Vuosaareen ja sen vaatimista verkostoista yli miljardi euroa, kun vastaavat ilmastotavoitteet voidaan saavuttaa puolta halvemmalla muuttamalla nykyisiä voimaloita monipolttoainevoimaloiksi?

Toisin kuin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen väittää, energialaitoksen investointien takia ei tarvitse leikata palveluista. Kyse on tuotannollisista investoinneista, jotka voidaan rahoittaa pitkäaikaisin lainoin ja maksaa takaisin niiden tulevista tuotoista.

Satoja miljoonia voi säästää myös luopumalla Sörnäisten autotunnelista ja korvaamalla Kruunuvuorenselän sillat ratikkalauttayhteydellä. Rakentamisen jatkuvasti kohoavia hintoja voitaisiin hillitä perustamalla kaupungille oma rakennusliike.

Yhtiövalta vai demokratia?

Into, jolla kokoomus on ajanut energialaitoksen, sataman, Palmian ja HKL:n yhtiöittämistä, kertoo enemmän kauppakamarien kuin kaupungin eduista. Vetoaminen EU:n ja kuntalain uusiin säädöksiin yhtiöittämisestä on vähintään yksipuolista.

Kaukolämpö ja helsinkiläisille menevä osa sähköntuotannosta voidaan lain mukaan säilyttää kunnan liikelaitoksena. Sama koskee sataman landlord-toimintaa ja HKL:n raideliikennettä, joita ns. luonnollisina monopoleina yhtiöittämisvelvoite ei koske. Palmia voi jatkaa liikelaitoksena, kun luovutaan sen tuottamien palvelujen kilpailuttamisesta. Kun ei yhtiöitetä, vältetään kymmenien miljoonien yhteisöverot ja voidaan ohjata toimintaa demokraattisemmin.

Kokoomus ja vihreät ovat puhuneet kaupungin johtamisjärjestelmien uudistamisesta. Se on tarkoittanut lähinnä johtajapaikkojen jakamista ja vallan keskittämistä. Kuntalain uudistuksessa on kuitenkin esillä mahdollisuus lisätä asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia osallistuvalla budjetoinnilla ja lähidemokratialla. Osallistuvaa budjetointia on kokeiltu jo Helsingissä nuorisotoimessa, positiivisin tuloksin. Pääkaupunki voisikin olla edelläkävijä osallistuvan budjetoinnin ottamisessa käyttöön lähipalvelujen ja asuinalueiden kehittämisessä.

(Kirjoitettu 28.2.2014, Eespäin-lehti 1/2014))

© 2018 Yrjö Hakanen
webDesign: Mekanismi »