Helsinki leikkaa ja yksityistää palveluja

22.11.2009

Helsingin kaupungin budjettiratkaisu toistaa 90-luvun laman virheitä vähentämällä peruspalveluja ja työpaikkoja juuri kun niiden tarve kasvaa. Se heikentää erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluja, joihin on budjetissa noin 56 miljoonaa euroa vähemmän kuin tänä vuonna käytetään.

Samaan aikaan kun kaupungin omia palveluja karsitaan, ohjataan rahaa yksityisten palvelujen ostamiseen palveluseteleillä ja yksityisen päivähoidon tuella.

Valtuustossa palvelujen alibudjetoimisen ja yksityistämisen linjaa vastustivat sosialidemokraatit sekä SKP ja Helsinki-listat. Demareiden irtaantuminen kokoomuksen johdolla valmistellusta budjettisopimuksesta olisi voinut avata tietä muutokselle – onhan valtuustossa periaatteessa vasemmiston ja vihreiden enemmistö. Vihreät ja Vasemmistoliitto valitsivat kuitenkin mieluummin kokoomuksen. Myös Perussuomalaiset äänestivät budjetin puolesta, vaikka se heikentää etenkin lähiöiden palveluja ja lisää työttömyyttä.

Pahentaa työttömyyttä

Julkisen vallan panostukset aktiiviseen työllistämiseen ovat Suomessa suhteessa asukaslukuun vähäisempiä kuin muissa OECD-maissa. Tämä porvarihallituksen linja näkyy myös Helsingissä. Työllisyyden hoitoon on varattu hädin tuskin saman verran kuin viime vuonna, vaikka työttömyys pahenee.

Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen (kok) sanoo, että ”ketään ei irtisanota”. Määrärahojen leikkaaminen tarkoittaa kuitenkin sitä, että kaikkien eläkkeelle siirtyvien ja määräaikaisten tilalle ei palkata uusia. Tämä heikentää etenkin nuorten, naisten ja pätkätyöntekijöiden työllisyyttä.

Palkankorotuksiin ei rahaa

Aiemmin budjetteihin sisältyi varaus palkankorotusten aiheuttamiin lisämenoihin. Ensi vuoden budjetissa sen sijaan todetaan, että ”toimintamenoissa ei ole varauduttu uuden palkkaratkaisun mahdollisiin lisäkustannuksiin eikä yleisen kustannustason nousuun vaan virastojen ja liikelaitosten on katettava nämä kustannukset omista määrärahoistaan”.

Lisäksi budjettiin sisältyvän taloussuunnitelman mukaan vähennetään henkilöstömenoja vuosina 2011-2012 yhteensä 59,5 miljoonaa euroa. Joidenkin vasemmistoliittolaisten puheet ”työpaikkojen pelastamisesta” budjettisopimuksella ovat siten yhtä tyhjän kanssa.

120 miljoonan leikkaus kahdessa vuodessa

Vihreiden ja Vasemmistoliiton edustajat kehuvat saaneensa kaupunginjohtajan esitykseen lisäyksiä. Niistä suurin osa oli jo SDP:n hylkäämässä esityksessä. Lisäykset ovat vain prosentti koko neljän miljardin budjetista. Niiden jälkeenkin toimintamenot jäävät noin 60 miljoonaa tämänvuotista pienemmiksi.

Lisäksi budjetin taloussuunnitelmassa on sovittu, että menoja leikataan vuosina 2011-2012 vielä yli 118 miljoonaa euroa!

Lähipalveluja lopetetaan

Ketään ei jätetä heitteille ja eriarvoisuutta palveluissa vähennetään, luvataan valtuuston strategiaohjelmassa. Budjetti merkitsee kuitenkin laajaa, rakenteellista heitteille jättämistä.

Kaupunginhallituksen palveluverkkokomitea kokoaa jo listoja lopetettavista terveysasemista, kirjastoista ja muista lähipalveluista. Eikä asukkailta ja työntekijöiltä, joita asia koskee, ole kysytty mitään.

Vanhusten määrä kasvaa, mutta vanhustenpalveluista leikataan kolmessa vuodessa 13,5 miljoonaa. Pitkäaikaissairaansijoja vähennetään 150 ja pitkäaikaissairaalat aiotaan vähitellen lopettaa kokonaan. Myös palveluasumista ja omaishoidon tukea vähennetään.

Lastensuojelussa lopetettavista laitospaikoista vain osa korvataan perhepäivähoitopaikoilla. Päivähoidon rahojen ensi vuoden lisäys leikataan yli kaksinkertaisena pois (- 13 miljoonaa) seuraavana kahtena vuonna, vaikka päivähoitoikäisten lasten määrä kasvaa.

Missä ilmastoteot?

Valtuusto on asettanut tavoitteeksi ilmastopäästöjen tuntuvan vähentämisen. Budjettiin ei sisälly kuitenkaan mitään hankkeita, joilla Helsingin Energia siirtyisi kivihiilen ja öljyn polttamisesta uusiutuvaan energiaan. Lupaukset joukkoliikenteen suosimisesta ovat vaihtuneet lippujen hintojen korotuksiin – ns. arvolippuihin tulee vuoden alussa 3 prosentin korotus. Jokeri-kakkosen rakentamiseen on varattu rahaa, mutta ei Raide-Jokeriin.

Kassassa 830 miljoonaa

Helsingillä on verotulojen vähenemisestä huolimatta kassavaroja pankkitileillä edellisten vuosien ylijäämiä lähes 830 miljoonaa euroa. Lisäksi energialaitoksen ennustetaan tekevän tänäkin vuonna voittoa 250 miljoonaa.

Miksi palveluja sitten leikataan? Julkisia palveluja ajetaan alas yksityisten palvelualan yritysten markkinoiden laajentamiseksi.

Kuvaava esimerkki on vuosia jatkunut kunnallisen hammashoidon alibudjetoiminen. Näin synnytettyjen jonojen purkamiseksi on nyt päätetty ostaa palvelut yksityiseltä ja kalleimman tarjouksen tehneeltä Attendo MedOnelta.

Lisäksi budjetissa annettiin valtuudet valmistella useiden kaupungin liikelaitosten – Palmian, osan Helsingin Energiasta, mahdollisesti myös Sataman ja HKL:n – yhtiöittämistä.

Missä punavihreys?

Vihreiden ja Vasemmistoliiton edustajat selittelivät kokoomuksen kanssa tekemäänsä sopimusta ”pienemmäksi pahaksi”. Voi kysyä miten palvelujen heikentäminen ja työpaikkojen vähentäminen muuttuu ”pienemmäksi pahaksi”, jos sen hyväksyvät vihreät ja Vasemmistoliitto?

”Pienemmän pahan” politiikka ei avaa mitään näköaloja politiikan suunnan muuttamiselle. Päinvastoin, se vie kerta kerralta pidemmälle kokoomuksen ajamaan suuntaan. Kuten valtuustossa jo nähtiin, se rohkaisee oikeistoa kovempaan linjaan.

Onneksi tähän ei tarvitse alistua. Asukkaiden toiminnalla on säilytetty monet koulut, terveysasemat ja muut lähipalvelut, torjuttu satojen miljoonien Keskustatunneli, pelastettu Mustavuori….

(Artikkeli Eespäin-lehti 3/2009)

© 2018 Yrjö Hakanen
webDesign: Mekanismi »