Helsingin pormestari ja talousarviopäällikkö julkistivat ensi vuoden budjetin valmistelun lähtökohdat pelottelemalla kaupungin velkaantumisella. Tälle pelottelulle ei ole Helsingissä perusteita.

Helsinki on rikas

Helsinki on tehnyt jo kaksi vuosikymmentä joka vuosi satoja miljoonia ylijäämää ja budjettineuvotteluihin esitetyn laskelman mukaan näin on myös lähivuosina. Budjettiaineiston mukaan ylijäämää on kertymässä tänä vuonna peräti 460 miljoonaa euroa. Kaupungilla on vahva tase ja pankkitileillä makaa 1,4 miljardia euroa, kaupunkikonsernilla yhteensä 1,8 miljardia.

Kaupungilla on lainasaatavia ja korkotuloja yli kaksi kertaa enemmän kuin velkoja ja korkomenoja. Suurin osa investoinneista on rahoitettu jo pitkään suoraan kassavirrasta, ilman lainanottoa. Rikkaalla kaupungilla on varaa ottaa velkaa.

…mutta palveluissa jatkuva niukkuus

Erityisen kyseenalaista velkapelottelu on puhuttaessa peruspalvelujen rahoituksesta. Budjettineuvottelujen lähtökohdaksi esitetyn laskelman mukaan kaupungin (kunta + sotepe) toimintamenot kasvaisivat vain nimellisesti, runsaat 3 prosenttia (verrattuna tämän vuoden toteutumaennusteeseen). Sen sijaan investointeihin esitetään yli 15 prosentin lisäystä, 877 miljoonasta 1 012 miljoonaan.

Investointeja aiotaan siis kasvattaa asukkaiden palvelujen ja hyvinvoinnin kustannuksella. Se on lyhytnäköistä ja lisää eriarvoisuutta, etenkin kun palveluja on jo pitkään alibudjetoitu ja monet ongelmat – ei vähiten henkilöstövajauksen poistaminen – edellyttävät rahoituksen reaalista tasokorotusta.

Virheelliset laskentakaavat

Pormestari Juhana Vartiainen vetosi budjettineuvottelujen lähtökohtia esitellessään valtuuston kaupunkistrategiaan hyväksymään talouden vastuuperiaatteeseen ja alijäärärajoitteeseen. Niillä tarkoitetaan laskentakaavaa, jonka mukaan käyttötalouden menot voivat kasvaa vain peruspalveluindeksin ja väestönkasvun prosenteilla, joista vähennetään tuottavuustavoite.

Kaava ei oteta huomioon edes sote-alan työehtosopimusten yleistä linjaa korkeampia palkankorotuksia ja kaupungin omaa palkkakehitysohjelmaa. Kustannustasoa pienemmistä määrärahojen korotuksista leikataan vielä mekaanisesti pois 0,5 % tuottavuustavoitteeseen vedoten. Alijäämärajoite taas koskee toiminnan ja investointien rahavirtaa. Eli investointien kasvattaminen estää toimintamenojen lisäämistä.

Eduskuntavaalien alla vasemmisto ja vihreät eivät kyenneet vastaamaan kunnolla oikeiston pelotteluun julkisen talouden velkaantumisesta. Jos edellä kuvatuista talouden vastuullisuuden ja alijäämärajoitteen kaavoista pidetään kiinni, sama toistuu Helsingin tasolla. Silloin ei kyetä ratkaisemaan muun muassa lapsiperheiden, vanhusten ja monien muiden palvelujen riittämättömyyden, korkeiden vuokrien, joukkoliikenteen lippujen hintojen ja päästöjen, henkilöstövajauksen ja työntekijöiden palkkojen jälkeenjääneisyyden kaltaisia ongelmia.

Asukkaiden tarpeet etusijalle

Helsingin ensi vuoden budjetissa tarvitaan tuntuva tasokorotus peruspalvelujen määrärahoihin, samoin palkkakehitysohjelmaan. Se on tärkeämpää kuin panna lisää rahaa Sörnäistentunnelin kaltaisiin investointeihin, joista voidaan päinvastoin karsia (mikä hillitsisi myös velkaantumista).
– Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla on vastattava lasten ja nuorten tarpeisiin pienentämällä koulujen ja päiväkotien ryhmäkokoja, lisäämällä koulutettuja työntekijöitä ja parantamalla heidän palkkaustaan sekä alentamalla kohtuuttomia sisäisiä vuokria.
– Myös sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden ja laadun parantaminen edellyttävät henkilöstön palkkauksen ja työolojen parantamista sekä vakanssien lisäämistä. Vanhusten ja lapsiperheiden kotiin tarjottavia palveluja sekä ympärivuorokautisen hoidon paikkoja on lisättävä. Lähiterveysasemia ei saa vähentää ja kiireettömän hoidon jonojen purkamiseen on ohjattava lisää resursseja.
– Kulttuurin, nuoriso- ja liikuntatoiminnan rahoitusta ja avustuksia on lisättävä. Erityisesti lasten ja nuorten harrastuksiin on ohjattava lisää resursseja.
– Asumiskustannusten nousun hillitsemiseksi on alennettava kaupungin perimiä tonttivuokria, järjestettävä edullisempaa rahoitusta kaupungin asunnoille ja lisättävä edullisen vuokra-asuntotuotannon osuutta kaupungin asunto-ohjelmassa. Kaupungin yhteisötaloja (asukastaloja) tarvitaan lisää ja niille lisää työntekijöitä.
– HSL:n ja Helenin eli joukkoliikenteen, kaukolämmön ja sähkön hintoja on alennettava.
– Kaupungin työntekijöiden palkkoja on korotettava ns. Helsinki-lisällä ja on aloitettava työajan lyhentäminen raskaissa tehtävissä ansiotasoa alentamatta.
– Luonnon ja sen monimuotoisuuden suojeluun tarvitaan lisää resursseja mm. kansallisen kaupunkipuiston perustamiseksi ja luonnonsuojelualueiden verkoston laajentamiseksi.

Näitä tarpeita on konkretisoitu asukasjärjestöjen, erilaisten kansalaisliikkeiden, henkilöstön ja ammattijärjestöjen kannanotoissa. Mutta vaikka kaupungin päätöksissä luvataan kehittää asukkaiden ja henkilöstön osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia, ei sille ole toimivaa kanavaa budjettivalmisteluissa.

Julkistaminen ja demokratiavaje

Pormestari Vartiainen joutui nyt julkaisemaan budjettineuvotteluihin esitetyn aineiston, koska hallinto-oikeus tuomitsi laittomaksi aiemman menettelyn, jossa pormestari julkisti esityksensä vasta kun se oli ratkaistu kaupunginhallituksessa (kun minä ja Helsingin Sanomat valitimme salailusta). Hyvä, että tältä osin toimitaan nyt avoimemmin.

Julkista keskustelua ja asukkaiden vauikutusmahdollisuuksia rajoittaa kuitenkin edelleen se, että budjettiesityksessä esitetään määrärahojen jakautuminen valtavan suurina kokonaissummina, jopa monien satojen miljoonien tasolla. Siitä ei selviä, miten rahat kohdistuvat eri alueille tai vaikkapa, miten paljon vakansseja on milläkin terveysasemalla tai koululla. Niitä ratkotaan suljettujen ovien takana lautakunnissa, joiden toiminta-alueet ovat niin isoja, että lautakuntien jäsenetkään eivät kykene paneutumaan asioihin kunnolla.

Useimmista muista kunnista ja kaikista hyvinvointialueista poiketen Helsingin budjettineuvotteluissa on kuitenkin mahdollista lisätä reaalisesti eri toimialojen rahoitusta ja parantaa muun muassa palveluja. Se riippuu nyt kaupunginhallituksen poliittisista ryhmistä ja niiden poliittisista valinnoista.