Helsingin ympäristöraportista: HelEn, melu ja Gardenia

17.6.2015

On harmi, että tähän valtuuston kokoukseen on kasattu niin paljon asioita, että kaikkea ei ehditä käsitellä kunnolla. Haluan kuitenkin nostaa ”kolme pointtia” tästä ympäristöraportista.

Raportin avainlukuihin on nostettu kasvihuonepäästöjen vähentyminen 23 prosentilla vuoden 1990 tasosta. Tämä on tietysti oikea suunta, mutta valitettavasti kyse on osin vain ”viherpesusta”. HelEn myy tuottamansa sähkön pohjoismaiseen sähköpörssiin ja ostaa sieltä kuluttajille myymänsä sähkön. Kun sähköpörssissä tapahtuu päästöjen vähenemistä, kirjataan se ympäristöraportissa ”kulutusperusteisten päästöjen vähenemiseksi”, vaikka ilmastotavoitteet eivät ole toteutuneet HelEnin omassa tuotannossa.

Tähän saadaan toivottavasti muutos nyt kun myös HelEnissä on alettu hakea uusiutuvan energian mahdollisuuksia yhtiön omassakin tuotannossa. Toivottavasti jatkovalmistelussa selvitetään vielä sitä, onko syytä luopua uusien Salmisaaren ja Vuosaaren lämpövoimaloiden kohdalla lämmön ja sähkön yhteistuotannosta. Samoin tarkentaa sitä, mikä on aurinkoenergian ja muiden uusiutuvien energialähteiden tuotantopotentiaali HelEnin toiminnasta.

Toinen avainluku tässä raportissa kertoo, että lähes 40 prosenttia helsinkiläisistä altistuu edelleen liikenteen aiheuttamalle melulle. Jälleen kerran todetaan, että asialle pitäisi tehdä jotain. Mutta tässäkin valtuuston kokouksessa jatketaan taas asuntorakentamisen kaavoittamista melualueelle.

Lopuksi ympäristökasvatuksesta, joka tämänkin raportin mukaan kiinnostaa yhä useampia helsinkiläisiä. Samaan aikaan kaupunginhallitus valmistelee kuitenkin Gardenian kasvipuutarhan ja siellä tapahtuneen ympäristökasvatuksen lopettamista. Perusteluksi esitetään se, että Gardenia ei ole taloudellisesti kannattava. Perustelu on nurinkurinen, kun kaupunki on itse aiheuttanut taloudelliset ongelmat nostamalla vuokria, lopettamalla opetusviraston luontokouluja ja asettamalla vuokrille tuottotavoitteet, vaikka kyse on yleishyödyllisestä ei-kaupallisesta toiminnasta.

Ennen muuta on syytä kysyä, mistä alkaen ympäristökasvatusta on alettu mitata kaupallisen tuoton mittareilla? Aiotaanko seuraavaksi yhtiöittää puistot ja Vanhankaupunginlahden lintutornit ja vaatia niiltä tuottoja?  

© 2018 Yrjö Hakanen
webDesign: Mekanismi »