Yrjö Hakanen, SKP:n ja Helsinki-listojen ryhmäpuheenvuoro 5.11.2014 vuoden 2015 talousarviosta

*****

Tämä on huonoin ja epäsosiaalisin talousarvioesitys sitten vuoden 2002, jolloin valtiovalta leikkasi rajusti kuntien tuloja. Tällä kertaa palvelujen heikentäminen on kuitenkin pääosin valtuustoryhmien oma poliittinen valinta, vaikka Kataisen ja Stubbin hallitukset ovatkin leikanneet kuntien valtionosuuksia.

Helsingin Energian ja Sataman tulos vuoden kolmelta ensimmäiseltä neljännekseltä on jo lähes 170 miljoonaa. Nämä voitot aiotaan jättää vuodenvaihteessa muodostettavien yhtiöiden omaan pääomaan, vaikka ainakin suurin osa niistä voitaisiin siirtää muiden palvelujen rahoitukseen. Kaupungin pankkitileillä makaavat sadat miljoonat eurot – yli 880 miljoonaa viimeisimmän seurantaraportin mukaan – ovat toinen esimerkki poliittisesta valinnasta. Murto-osa tästä riittäisi kaupungin maksuvalmiuteen, mutta budjettisopimuksella leikataan mieluummin peruspalveluista.

Kokoomukselle julkisten palvelujen vähentäminen on julkilausuttu tavoite, joka tähtää yksityisten yritysten markkinoiden laajentamiseen. Mutta miksi tätä ehkä kaikkien aikojen kehnointa budjettisopimusta olivat tekemässä myös vihreät, demarit, Vasemmistoliitto ja Perussuomalaiset?

 

Palvelujen alibudjetointi jatkuu

On sanottu, että budjettisopimuksella lisättiin opetus-, sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitusta. Tosiasiassa niiden resurssit vähenevät reaalisesti ainakin 60 – 70 miljoonaa euroa. Kaupunginjohtajan esitykseen tehdyt muutamat lisäykset rahoitetaan leikkaamalla muualta, erityisesti tukipalveluista. Toimintamenojen nimellinen kasvu jää muutamaan promilleen. Samaan aikaan asukasmäärä kasvaa yli 9 000:lla vuodessa ja palvelujen tarve lisääntyy tätäkin nopeammin ikääntymisen, työttömyyden ja köyhyyden takia. Supistuvilla resursseilla ei kyetä vastaamaan myöskään vanhuspalvelulain, sosiaalihuoltolain, lastensuojelulain, nuorisotakuun, oppilashuoltolain ja liikuntalain uusiin velvoitteisiin.

Leikkauspolitiikka iskee erityisen kovana sosiaali- ja terveyspalveluihin. Vaikka ympärivuorokautista hoitoa tarvitsevien vanhusten määrä kasvaa, lopetetaan laitoshoidosta 30 000 vuorokautta, vähennys on kolmessa vuodessa jo 72 000. Lastensuojelun laitospaikat vähenevät nopeammin kuin perhepaikkoja saadaan lisää, kolmessa vuodessa 46 000 vuorokautta. Raakaa on myös psykiatrian ja päihdehuollon laitospaikkojen vähentäminen. Asukkaiden ja henkilöstön mielipiteistä piittaamatta valmistellaan lähiterveysasemien alasajoa ja psykiatrian päivystystoiminnan lopettamista Aurorassa.

Samalla kun kaupungin omia palveluja vähennetään, esitetään lisättäväksi kilpailuttamista ja palvelusetelien osuutta, josta hyötyvät lähinnä yksityiset yritykset ja hyvätuloiset.

Kaupunginhallitus korjasi hieman kaupunginjohtajan esitystä opetuksen määrärahoista, mutta lisäys ei kata kuin osan opetusviraston pitkästä leikkauslistasta. Lisäksi muutos rahoitetaan leikkaamalla mm. opetuksen, varhaiskasvatuksen ja sote-viraston tukipalveluista. Kaikki opetusviraston ns. säästötoimet opetus- ja avustajaresurssien leikkaamisesta lähikoulujen vähentämiseen sisältyvät edelleen budjetin tekstilinjauksiin. Resursseja supistetaan vaikka perusopetukseen tulee ensi vuonna noin 1 200 lasta lisää ja yli 20 000 helsinkiläistä nuorta on vailla mitään ammatillista koulutusta, heistä suuri osa erityistä tukea tarvitsevia maahanmuuttajia.

Budjettiesitys varmistaa uuden keskustakirjaston rakentamisen, mutta pettää lupaukset tehdä se heikentämättä lähikirjastoja. Linjaus, jonka mukaan keskustakirjaston toimintaresursseista vähintään puolet voidaan leikata muilta kirjastoilta, kirjastoon tuodaan kaupallisia toimijoita ja keskustakirjastosta pyritään tekemään säätiö, on ristiriidassa kirjastotoiminnan periaatteiden sekä kulttuuri- ja kirjastolautakunnan päätösten kanssa.

 

Työllistämistä vai sakkomaksuja kelalle?

Helsinki on Suomen suurin työnantaja ja iso toimija, jolla on vaikutusta laajemminkin. Suomessa kaikki talouden sektorit pyrkivät nyt yhtä aikaa ”säästämään”, vähentämään menoja, työpaikkoja ja investointeja. Tällainen eurokuria toteuttava talouden negatiivinen kierre vahvistaa itseään eikä tuo mitään ratkaisua lamaan.

Pitkäaikaistyöttömyydestä aiheutuvat sakkomaksut ovat esimerkki siitä, ettei tällainen säästäminen tuo edes säästöjä. Helsinki maksaa pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuen kuntaosuutta tänä vuonna jo noin 32,5 miljoonaa euroa. Ensi vuonna kiristyvä sakkomaksu tulee näillä näkymin ylittämään jo summan, jonka kaupunki käyttää kaikkiaan työllisyyden hoitoon.

On julmaa ja järjetöntä, että työllisyyden hoitoon ei osoiteta yhtään senttiä lisää, vaikka pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut vuodessa yli puolella ja myös nuorisotakuu vaatisi lisää rahaa. Voi kysyä, missä todellisuudessa budjettineuvottelijat elävät, kun toimeentulotukeen esitetään tämänvuotista vähemmän, vaikka työttömyyden ja köyhyyden ongelmat kasvavat. Eikö 90-luvun laman hoitamisen virheistä ole opittu mitään?

Jos työllisyyttä ja helsinkiläisten palveluja halutaan parantaa, pitää hylätä strategiaan kirjattu menojen leikkaaminen tuottavuustavoitteella ja investointien rajaaminen niiden tarkoitusta katsomatta. Työtä ja tuloja tuovia investointeja kannattaa tehdä, varsinkin nyt laman oloissa. Sen sijaan Sörnäisten tunneli ja Kruunusillat ovat satojen miljoonien hankkeita, joista voidaan luopua. Toisaalta on myös investointeja, joiden tuottotavoitteita pitäisi kohtuullistaa. Tämä koskee kiinteistöviraston tonttivuokria ja peruspalvelujen sisäisiä vuokria.

 

Vaihtoehto pienen piirin vallankäytölle

Eräs tämän budjettikäsittelyn rakenteellinen ongelma on se, että talousarviosta puuttuvat lähes kaikki tiedot kaupunkikonserniin kuuluvista tytäryhtiöistä, säätiöistä ja kuntayhtymistä, joilla on tärkeä merkitys kaupungin toiminnalle ja taloudelle. Yhtiöittämiset ja sote-himmelit tulevat entisestään pahentamaan tätä avoimuuden ja demokratian puutetta. Periaatteellisesti vielä isompi demokratiaongelma on asukkaiden sivuuttaminen budjettiesitystä valmisteltaessa. Helsingissä on muutamia pieniä kokeiluja osallistuvasta budjetoinnista, mutta muuten valtuuston aikoinaan päättämä demokratiahanke näyttää muuttuneen vastakohdakseen eli isojen ryhmien poliittiseksi peliksi pormestaripaikkojen jakamisesta.

 

Vastaesitykset

SKP:n ja Helsinki-listojen ryhmä esittää budjettiin seuraavat vastaesitykset.

1. Vanhuspalvelulaki velvoittaa kunnan huolehtimaan ikääntyneen väestön hyvinvoinnista, tuesta ja palveluista, selvittämään ikä-ihmisten palvelutarpeet ja vastata niihin sekä varmistamaan järjestettävien palvelujen laatu. Tämä edellyttää resurssien lisäämistä palvelusuunnitelmien ja niihin kirjattujen palvelujen järjestämiseksi määräaikojen puitteissa. Vanhusten kotihoidon palveluja tulee lisätä, mikä edellyttää lisää vakansseja. Ikä-ihmisten määrän kasvaessa nopeasti ei ole perusteita vähentää pitkäaikaishoidon ja palveluasumisen hoitopaikkoja. Palveluseteleiden osuutta palvelujen järjestämisessä ei lisätä eikä oteta käyttöön muitakaan tuottajamalleja, jotka perustuvat omavastuullisen maksuosuuden lisäämiseen. Jatketaan sote-viraston ylläpitämien asukastalojen toimintaa kaupungin omana toimintana.
   3 10 01 Sosiaali- ja terveyspalvelut
   Lisätään 7 miljoonaa euroa käytettäväksi em. tarkoituksiin kullekin vuodelle 2015 – 2017.
   1 461 015 000 + 7 000 000 €.
2. Terveydenhoitolaki edellyttää kiireettömien palvelujen järjestämistä määräajassa ja sujuvien hoitoketjujen turvaamista. Hoitotakuun toteuttamiseksi ja terveyden eriarvoisuuden vähentämiseksi on turvattava perusterveydenhuollon, hammashoidon ja mielenterveystyön palvelut lähipalveluperiaatteella kaupungin omana toimintana ja ottaen huomioon sosiaalihuoltolain ja päivystysasetuksen vaatimukset. Tämä edellyttää, että sote-viraston palveluverkkoa ei karsita eikä palveluja keskitetä mahdollisimman suuriin yksiköihin. Vahvistetaan perusterveydenhuollon ja siihen liittyvien sosiaalipalvelujen saatavuutta ja alueellista kattavuutta asukasmäärän ja palvelutarpeiden kasvua vastaavasti. Psykiatrian ja päihdepalvelujen yhteys somaattiseen päivystykseen tehdään Auroran psykiatrian päivystyksen toimintaa lopettamatta.
   3 10 01 Sosiaali- ja terveyspalvelut
   Lisätään 5 miljoonaa euroa käytettäväksi em. tarkoituksiin kullekin vuodelle 2015 – 2017, yhteensä 1 478 980 000 €.
   Tehdään vastaavat tekstimuutokset talousarvion tavoitteisiin.
3. Lastensuojelulain edellyttämän Lasten ja nuorten hyvinvointiohjelman toteuttamiseksi lapsiperheiden palveluihin ehkäisevän työn, kotipalvelun, varhaisen tuen ja lastensuojelun sosiaalityön kehittämiseksi uuden sosiaalihuoltolain velvoitteiden mukaisesti
   1 04 02 Käyttövarat, Kh:n käytettäväksi
   lisätään 5 miljoonaa euroa kullekin vuodelle 2015 – 2017, yhteensä 14 831 000 €.
4. Helsinkiläisten sosiaalisen arkiturvallisuuteen, syrjäytymisen ehkäisemiseen ja vaikeuksissa olevien perustoimeentulon turvaamiseen tarvittavan toimeentulotuen ja harkinnanvaraisen tuen tarpeisiin sekä ns. aktiivipassin käyttöönottoon
   3 10 04 Toimeentulotuki
   lisätään 8 miljoonaa euroa kullekin vuodelle 2015 – 2017, yhteensä 180 090 000 €.
5. Nuorisotakuun toteuttamiseksi ja nuorten työttömyyden ehkäisemiksi nuorten työllistämiseen, oppisopimustoimintaan, Tulevaisuustiskin ja Respan toimintaan sekä nuorten kesätyöpaikkojen saamisen edistämiseen kaupungin, pk-yritysten ja kansalaisjärjestöjen piiristä osoitetaan lisää varoja.
   Pitkäaikaistyöttömyyden nopean kasvun pysäyttämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi lisätään pitkään työttömänä olleiden työllistämistä kaupungin omiin hankkeisiin ja muun muassa tuetulla työllistämisellä. Tavoitteena on estää lainmuutoksen myötä muutekin uhkaa kunnan työmarkkinatukiosuuden nousu ja vähentää sitä (ns. sakkomaksu Kelalle yli 300 päivän ja 1000 päivän työttömyyden johdosta).
   1 10 04 Työllisyyspolitiikka
   lisätään 6 miljoonaa euroa kullekin vuodelle 2015 – 2017, yhteensä 42 106 000 €.
6. Varhaiskasvatuksen palvelujen riittävyyden ja laadun turvaaminen edellyttää lisäresursseja, kun alle kouluikäisten lasten määrä kasvaa, esiopetus muuttuu velvoittavaksi, kotihoidon tuen muutokset lisäävät päivähoidon lasten määrää, leikkipuisto- ja kerhotoiminnan tarpeet kasvavat ja kun kaupunkiin rakennetaan uusia alueita. Luovutaan päiväkotien tiukasta 92,5 % käyttöasteen vaatimuksesta ja tilanormien kiristämisestä. Pienennetään suuria lapsiryhmiä, lisätään korkeakoulututkinnon suorittaneiden varhaiskasvattajien määrää ja turvataan tukipalvelut ilman lisäsäästövelvoitteita.
   3 20 Varhaiskasvatusvirasto
   lisätään 4 miljoonaa euroa kullekin vuodelle 2015 – 2017, yhteensä 384 269 000 €.
7. Oppilasmäärien kasvu, oppimisen ja pedagogiikan kasvavat haasteet, oppilas- ja opiskelijahuoltolain velvoitteet, iltapäivätoiminta sekä koulutus- ja nuorisotakuu edellyttävät opetuksen resurssien lisäämistä. Resurssien lisäys on tarpeen myös opetusviraston suunnittelemien ns. sopeuttamis- ja tehostamistoimien välttämiseksi, lähikoulujen turvaamiseksi sekä koulujen tietotekniikkahankkeiden toteuttamiseksi.
   4 02 Opetusvirasto
   lisätään 5 miljoonaa euroa tarkoituksiin kullekin vuodelle 2015 – 2017, yhteensä 676 863 000 €.
   Poistetaan sivulta 269 kolmas kokonainen kappale ”Keskeisimmät sopettamis-…” ja muutetaan sivun 272 tuottavuusluvut vastaavasti.
8. Työväenopiston vapaan sivistystyön laajan tarjonnan tarve ja merkitys kasvavat kun helsinkiläisten määrä kasvaa ja monet tekijät nostavat lisää haasteita elinikäiselle oppimiselle ja itsensä kehittämiselle.
   4 11 Suomenkielinen työväenopisto
   lisätään 0,5 miljoonaa euroa henkilöstö-, materiaali- ja vuokramenoihin kullekin vuodelle 2015 – 2017, yhteensä 15 542 000 €.
9. Valmistautuminen keskustakirjastoon ja lähikirjastojen toiminnan kehittäminen edellyttävät kaupunginkirjaston resurssien lisäämistä. Kirjasto tarvitsee avoimena, maksuttomana ja ei-kaupallisena tiedon, kulttuurin, oppimisen ja harrastamisen tilana riittävästi erilaisia aineistoja ja osaavaa henkilöstöä. Kaupunginkirjastoa kehitetään kokonaisuutena eikä uutta keskustakirjastoa irroteta siitä esimerkiksi säätiömuotoisella hallintomallilla. Keskustakirjasto edellyttämä toimintamenojen tason nostaminen valmistellaan 2017 mennessä eikä sitä oteta lähikirjastojen resursseista.
   4 15 Kaupunginkirjasto
   lisätään 1 miljoona euroa kullekin vuodelle 2015 – 2017, yhteensä 37 916 000 €.
   Poistetaan sivulta 300 ensimmäinen kappale.
10. Helsingin Energia ja Satama tekevät 2014 hyvää tulosta kaupungin liikelaitoksina. Ne aloittavat vuoden 2015 alusta yhtiöinä, joiden toiminta on kannattavaa. Vuoden 2014 osalta kaupunki siirtää liikelaitosten liikevoitosta kaupungin omaan pääomaan, käytettäväksi muiden palvelujen rahoittamiseen 100 miljoonaa euroa.
    (Merkitään vastaava siirto talousarvion tuloslaskelmaan.)

Ponnet

Lisäksi SKP:n ja Helsinki-listojen ryhmä esittää seuraavat ponnet:

1. Valtuusto edellyttää, että kaupunginhallitus valmistelee esitykset talousarvion käsittelyn kehittämisestä niin, että sen osana on riittävän laaja konserniosa tytäryhtiöiden ja –säätiöiden taloudesta sekä riittävät tiedot kaupungin toiminnan ja talouden kannalta tärkeistä kuntayhtymistä.
2. Valtuusto edellyttää, että Helsingin kaupunki suurena työnantajana edistää tulevissa palkkaratkaisuissa kunta-alan palkkauksen korjaamisesta, erityisesti naisvaltaisten alojen matalien palkkojen tason nostamista, osana valtakunnallista ratkaisua tai paikallisesti sopien.
3. Valtuusto edellyttää, että kaupunginhallitus tuo valtuuston käsittelyyn selvityksen joukkoliikenteen kehittämisestä, erityisesti Helsingille tärkeiden raideliikenteen investointien aikatauluista ja rahoituksesta, johtopäätökset metron automatisoinnin ongelmista ja joukkoliikenteen lippujen hintojen korotusten välttämisestä.
4. Valtuusto edellyttää, että opetustoimen määrärahoja kohdennettaessa huolehditaan siitä, että opettajien sijaisuudet turvataan heti ensimmäisestä poissaolopäivästä lukien.